Thursday, 7 June 2018

Kielikasvatus, opetussuunnitelma ja varhennettu kielenopetus

Opetushallituksessa on käynnistynyt opetussuunnitelman laatiminen varhennetulle A1 kielen opetukselle. Kysymys on paljon merkittävämmästä tehtävästä kuin tavoitteiden ja sisältöjen vuosiluokkaistamisista 1. ja 2. luokille.

Perusopetuksen uuden (2016) opetussuunnitelman toimeenpano on vielä monelta osin kesken. Edelleen pidetään paljon summatiivisia kokeita, bongataan virheitä ja harjoitellaan kielioppia sen sijaan, että hyödynnettäisiin kielenoppimiselle luontaisia menetelmiä. Ikäkaudesta riippumatta opetuksen painopisteen tulisi olla toiminnallisissa ja oppilaskeskeisissä menetelmissä, kielen suullisessa käytössä erilaisissa vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa mahdollisimman autenttisessa kontekstissa sekä kielessä yhteistoimintana ja merkitysten rakentajana osana oppilaitten omaa elämää.

Painopiste työtavoissa ja laaja-alaisen osaamisen kehittymisessä


Esi- ja alkuopetuksen kielenopetuksen konteksti on aivan erilainen kuin perusopetuksen ylemmillä luokilla. Oppiminen tapahtuu suullisen kielitaidon kehittymisen kautta ja toiminnallisia menetelmiä hyödyntäen: toistetaan, lauletaan, leikitään, lorutellaan, pelataan, esitetään, piirretään, tutkitaan ympäristöä, otetaan kuvia ja tehdään videoita. Varhennetun kielenopetuksen opetussuunnitelmassa painopisteen tulisi olla työtavoissa ja laaja-alaisen osaamisen kehittymisessä (erityisesti L1, L2, L4 ja L5).

Opetuksen pitäisi perustua eheyttävään lähestymistapaan ja kannustaa kielirikasteiseen opetukseen. Varsinaisten kielen oppimistuokioiden ohella kieltä harjoiteltaisiin koulupäivän aikana esim. tervehdittäessä, ruokaillessa ja hyvästellessä. Lisäksi kieltä harjoiteltaisiin eheyttävästi eri oppiaineissa, kuten matematiikassa, ympäristöopissa, liikunnallisissa leikeissä, musiikissa ja kuvataiteessa.

Voisiko tämä olla hetki, jolloin alkuopetuksen käytäntöjä muutettaisiin opetussuunnitelmatasolla eheyttävämpään suuntaan. Käytännössähän alkuopetus usein on jo nyt hyvin eheyttävää ja monialaisesti asioita tutkivaa.

Kielikasvatus kielitietoisessa yhteisössä


Koulua kielitietoisena yhteisönä, jolle on ominaista monikielisyys ja -kulttuurisuus, kuvataan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Kielikasvatus on kielitietoisuuteen ja monikielisyyteen kasvamista ja asia, joka nousee esiin kaikkien kieliaineiden opetussuunnitelmissa. Äidinkielen tavoitteena on 1. – 2. luokilla on ”kannustaa oppilasta kehittämään kielitietoisuuttaan ja … ohjata tekemään havaintoja puhutusta ja kirjoitetusta kielestä ...”. Sisältökuvauksessa ei kuitenkaan nosteta esiin eri kieliä ja kouluyhteisön mahdollista monikielisyyttä.

1. – 2. luokkien toisen kotimaisen ja vieraan kielen opetussuunnitelmissa kohdissa kielikasvatus sanotaan:
"Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja kannustaa käyttämään vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.”
Koska vain harvassa koulussa opiskellaan toista kotimaista tai vierasta kieltä 1. – 2. luokilla, tämä on todennäköisesti jäänyt  monissa kouluissa kokonaan opetuksen ulkopuolelle, niin tärkeää kuin se olisikin.

Opettaja yhdessä oppijana (co-learner)


Nyt, kun A1-kieli varhennetaan alkavaksi jo 1. luokan kevätlukukaudella (2020 alkaen), pitäisi opetussuunnitelmassa kiinnittää erityistä huomiota kielikasvatukseen ja antaa sille selkeät tavoitteet ja sisällöt. Tämä on uusi haaste oppilaitten lisäksi opettajille. Heille täytyy tarjota täydennyskoulutusta siitä, miten havainnoida, herättää kiinnostus ja rohkaista käyttämään eri kieliä. Siis ei vain yhtä kieltä (A1), vaan useita kieliä! Miten opettaja voi rohkaista oppilasta käyttämään vähäistäkin kielitaitoa, jos itse arkailee. Opettajan rooli luokassa muuttuu, kun hän muuttuu kaiken osaavasta asiantuntijasta yhdessä oppijaksi, kun opettaja pääsee jakamaan oppimisen ilon oppilaittensa kanssa ja/tai kun kaksi- tai monikielisestä oppilaasta tulee opettaja, joka opettaa paitsi luokkakavereitaan myös opettajaa.

Hieman mutkia oikoen ja yksinkertaistaen kielikasvatus esi- ja alkuopetuksessa voisi noudattaa seuraavanlaista oppimispolkua:


Niin, ja oikein ihanaa, aurinkoista ja rentouttavaa kesälomaa!

Thursday, 17 May 2018

Porinaa, pöhinää ja paljon kikatusta

Yhdeksän kielenopetuksen varhentamiseen ja kehittämiseen vuoden ajan paneutunutta kärkihanketta esitteli työnsä tuloksia Pirkanmaan Kikatuksen kielitorilla. Oli upeaa nähdä ja kokea sellainen määrä innostusta ja iloa sekä aitoa ylpeyttä omasta työstä. Aivan turhaan me suomalaiset niin usein piilottelemme kynttiläämme vakan alla. Hyvästä työstä on lupa olla ylpeä ja onnistumisista iloita.

Hauskinta on kuitenkin jakaminen. On mahtavaa, kun muut ovat kiinnostuneita ideoistamme, kyselevät, kuuntelevat ja kyselevät lisää. Jokainen seudun hanke on hieman erilainen. Toisissa keskityttiin kielisuihkutuksiin ja eri kielten varhentamiseen. Toisissa kehiteltiin uusia toiminnallisia menetelmiä ja koko koulun toimintakulttuuria. Joissakin oli perustana kieli- ja kulttuurikasvatus. Mutta kaikille yhteistä oli aito innostus ja halu olla luomassa jotain uutta.

Virrat on uusi Pirkanmaan Kikatus -verkoston jäsenkunta, jossa alkaa kielenopetuksen varhennus ensi lukuvuonna. Sieltä mukaan tultiin peräti kuuden opettajan voimin hakemaan ideoita suunnitteluun ja toteutukseen. ”Nyt on niin paljon erilaisia vinkkejä ja materiaaleja, että täytyy oikein rauhassa istua miettimään, mitä kaikkia näistä voimme käyttää,” totesi hankkeen koordinaattori Heli Iso-Koivisto. ”Kiitos jakamisesta!” Niinhän se on. Toisten kokemuksista voi oppia paljon eikä samoja virheitä kannata kaikkien tehdä, kun kokemuksia vaihtamalla ne voi helposti välttää.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kaikki Pirkanmaan Kikatus -verkoston hankkeet jakavat osaamistaan myös netissä. Täältä blogista, yläpuolen sivupalkista pääsee kumppanikuntien omille sivuille, josta löytyy linkit kuntien materiaaleihin ja sivustoille peda.netiin tai omiin blogeihin. Osaamisen, kokemusten ja ideoiden jakaminen on ollut tämän verkoston yhteinen tavoite alusta alkaen.
Hanke-esittelyjen lisäksi mukana oli myös oppimateriaalikustantajia ja Sukol. Mutta hauskin vieras oli varmaan kaikkien mielestä Tampereelle kasvatus- ja opetustoimeen kotiutunut Elias-robotti, joka saapui kikattajaopettaja Nina Pirttinokan seuralaisena. Elias, tanssi ja keikutteli lanteitaan ihan Tom Jonesin tapaan Sex Bomb -kappaleen tahdissa. Hän (vai se?) jutteli englanniksi, vastaili ja kyseli. Ei Eliaksesta voi olla pitämättä.

Kikatuksen kielitorille tultiin myös pitemmän matkan takaa: ainakin Turusta, Hyvinkäältä ja Kokemäeltä. Ja jo seuraavana päivänä kyseltiin somessa, että milloin järjestätte tällaisen tapahtuman uudestaan, kun nyt jäivät kevätkiireiden vuoksi tiedotteet huomaamatta.

Ensi keväänä tempaistaan uudestaan! Ilman muuta. Oli niin hieno tunnelma ja voimaannuttava kokemus.


Sunday, 15 April 2018

Kikatusta kerrakseen Lempäälässä



Eskareiden pajapäivät Ideaparkin PiiPoossa 
                         
Järjestimme 5.–6.4.2018 Ideaparkin Piipoossa kielipajat kaikille kunnan eskareille. Pajoissa kävi yhteensä lähes 400 lasta sekä heidän esiopettajansa ja ohjaajia. Näin jo syyslukukaudella alkanut tutustuminen vieraisiin kieliin ja kulttuureihin jatkui. Toiminnallisten pajojen pitäjiksi pyydettiin ulkopuolisia tahoja, jotta yhteistyö eri tahojen kanssa saisi hyvän alkusysäyksen. Ruotsin pajasta vastasi Pohjola-Norden ja englanninkielisestä pajasta Spoken Word Theatre Company. Saksan kielipajaa piti alkujaan tulla pitämään Goethe Instituutti, mutta he joutuivat valitettavasti perumaaan tulonsa. Lempääläinen ystäväni Jelina Järvinen onneksi pääsi paikalle ja hän suunnitteli kahden päivän varoitusajalla aivan hellyttävän saksapajan, jossa hän esiintyi tunteikkaana klovnina. Avuksi pääsin minä monikielisen kanan roolissa😂

Eskarit touhusivat jokaisessa pajassa puoli tuntia kerrallaan. Ruotsin kielipajassa tehtävänä oli askarrella juhannussalkoon seppele tai kukkanauha. Askartelun jälkeen salon ympärillä tanssittiin ja laulettiin ruotsiksi sammakkolaulua. Englannin pajassa opeteltiin kehonosia leikkien ja laulaen sekä harjoiteltiin kohteliasta tervehtimistä. Myös liikkumisverbit tulivat tutuiksi. Saksapajassa Jelino-klovnin kanssa laulettiin, leikittiin ja jumpattiin sekä hassuteltiin. Lapset viihdyttivät puolestaan klovnia jo aiemmin Kikatus-tuokioissa opitulla banaanilaululla.

Me kaikki Kikatus-tutorit iloitsimme siitä, miten hienosti lapset jaksoivat osallistua 1,5 tunnin ajan ja siitä, miten Kikatus on sekä esiopetusryhmissä että kodeissa otettu vastaan. Samalla viikolla avoinna olleeseen sähköiseen palautekyselyyn vastanneet lapset ja huoltajat ovat antaneet meille paljon kannustavaa, positiivista palautetta. Kikatus on huoltajien mukaan näkynyt myös kodeissa. Lapset ovat esim. lauleskelleet Kikatus-tuokioissa opittuja lauluja. Ensi lukuvuonna Kikatus saa jatkoa alkuopetuksessa ja myös kolmansilla luokilla, jos jatkohankeraha myönnetään. Englantiakin varhennetaan. Tulevana tiistaina esittelemme koululautakunnalle toimintaamme.

Keväiset terveiset Lempäälästä monikieliseltä kanalta ja Kikatus-työryhmältä!




Sunday, 25 March 2018

Iltapäivä Lempäälän esiopettajien kanssa 22.3.2018

Lempäälän Kiaktus-tutorit pitivät keskustelu- ja pajailtapäivän esiopettajien kanssa 22.3. Lempäälän Ehtookodolla.

Tilaisuudessa keskusteltiin lukuvuoden aikana toteutetusta Kikatuksesta, jaettiin ja saatiin uusia toteutusideoita kolmessa pajassa. Opettajat myös vastasivat sähköiseen seurantakyselyyn, jossa kartoitettiin kokemuksia ja kehitysideoita.

Kaksituntinen oli erittäin antoisa ja niin intensiivinen, että valokuvaaminen ihan unohtui:) Pääsääntöisesti tähänastiset kokemukset kieli- ja kulttuurikasvatuksesta olivat positiivisia. Joskus eskariryhmässä on kuitenkin niin paljon haasteita, että Kikatusta on vaikea toteuttaa olemassaolevan tuntikehyksen puitteissa. Lasten kielelliset vaikeudet saattavat myös estää tutustumisen useampaan vieraaseen kieleen.

Kiitos kaikille esiopettajille!

t. Kikatus-työryhmä




Wednesday, 14 March 2018

Tarinallisuus ja pelillisyys varhaisen oppimisen tukena

Varhaista kieltenopetusta kaikkialla -koulutuspäivä Tampereella kokosi mukaan lähes 50 opettajaa (= kielten-, luokan, esi- tai vaka opettajaa), jotka olivat kiinnostuneita pelillisyyden, digitaalisuuden ja tarinallisuuden hyödyntämisestä varhaisessa kieltenopetuksessa.

Päivän aluksi Juha Jalkanen Jyväskylän yliopiston Kielikampukselta taustoitti päivän teemaa valottamalla oppimistapahtumaa eri näkökulmista.

Varhaisessa kieltenoppimisessa on tärkeää oppia havaitsemaan kieliä, miten ja missä ne toimivat ja minkälaisia tehtäviä niillä on arjen eri tilanteissa ja paikoissa (kielikasvatus). Kielen oppimisen merkityksellisyys syntyy rajapinnoilla ulkomaailmaan. Kun kieliä opitaan, tehdään jatkuvasti kytköksiä äidinkieleen ja muihin kieliin sekä omiin havaintoihin ja kokemuksiin.

Koulutuspäivän tavoitteena oli kehittää ymmärrystä teknologioista tavoitteellisen toiminnan tukena ja opetella aktiviteettikokonaisuuksien rakentamisen perusteita ja merkitystä ryhmissä yhdessä tehden.

Pelillinen kielenoppimiskokonaisuus


Hyvä pelillinen kielenoppimiskokonaisuus sisältää ainakin liikkumista, pohtimista (älyllinen haaste), tuottamista ja käsillä tekemistä sekä eri aistien käyttöä. Parhaimmillaan siinä ylitetään oppiaineitten rajoja ja tuetaan laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Näin rakennetut aktiviteetit ovat usein itsessään eriyttäviä eli kaikki voivat osallistua omalla tasollaan ja omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Ne toteutetaan usein pari- tai ryhmätöinä, jolloin voi hyödyntää kunkin ryhmän jäsenen vahvuuksia ja vertaistukea.

Tarinallisuus pelin keskeisenä elementtinä kiinnittää pelin johonkin erityiseen ympäristöön ja antaa siihen liittyvän tavoitteen, joka voi olla jonkin ongelman ratkaiseminen tai hukassa/piilossa olevan asian etsiminen. Peli on siten selkeästi osallistava ja motivoiva toisin kuin pelkkä pelin suorittaminen (loppuun pääseminen) tai voittaminen.

Pelin muoto voi olla monenlainen. Se voi olla esimerkiksi lautapeli, työpiste- tai qr-koodiratatyyppinen tai pakohuone. Sen kesto voi olla yksi oppitunti tai se voi jatkua useiden oppituntien ajan.

Oppimiskokonaisuuden suunnitteluprosessia voi kuvata seuraavasti:



Linkki Juha Jalkasen esitykseen: https://goo.gl/Vc7NAx 

Omat pelit oppimisessa


Koulutuksen keskeisen sisällön muodosti oman pelin suunnittelu 5 – 6 hengen ryhmissä. Lyhyen alkuhämmennyksen jälkeen työhön ryhdyttiin innolla ja ilolla. Tulokset ovat kerrassaan upeita ja lähes valmiita toteutettaviksi.

Ryhmien tuotoksissa on hyödynnetty pelillisyyttä monin eri tavoin. Tehtiin avaruusmatka, etsittiin aarretta tai pääsisäismunia, pelastettiin Eurooppaan eksynyt opettaja jne. Joissakin peleissä hyödynnettiin paljon teknologiaa esim. QR-koodeja, ja joissakin vähemmän. Useimmissa peleissä mietittiin tehtävätyypit ja ohjeistukset siten, että myös pieni lukutaidoton kielenoppija voi osallistua. Silloin tehtävänannossa painottui suullisuus ja visuaalisuus. Yksi peli oli suunniteltu toteutettavaksi yhdessä kummioppilaan kanssa. Näin oppimisen tuki on aina mukana tarvittaessa.

Ryhmätöiden tuloksiin voitte tutustua täällä. Tiedoston lopussa on Siposen Ulpun tekemät lyhyet koosteet jokaisesta ryhmätyöstä ja vinkkejä muutamaan hyödylliseen verkkosivustoon: http://bit.ly/varkipelit 

Koulutuspäivän lopussa tutustuttiin tarinallisuutta hyödyntävään Storyline-menetelmään erityisesti varhennetun kieltenopetuksen näkökulmasta. Siitä lisää seuraavassa kirjoituksessa. :)


Friday, 2 February 2018

Varhaista kieltenopetusta kaikkialla

Jyväskylän yliopiston Kielikampus järjestää opettajien täydennyskoulutuspäivän yhdessä Pirkanmaan Kikatus -verkoston kanssa. Koulutus sopii kieltenopettajille sekä esi- ja luokanopettajille.

Aika: Perjantai 9.3. klo 9.30 – 15.30
Paikka: Monitoimitalo 13, Wivi Lönn-Sali, 4 krs. Satakunnan katu 13 (käynti Pellavatehtaankadun puolelta), Tampere
Hinta: Koulutus on Opetushallituksen kustantamaa maksutonta täydennyskoulutusta. Osallistujat vastaavat matka- ja ateriakuluista itse.
Ilmoittautuminen: http://bit.ly/jyu-ilmoittautuminen

Kielenoppimisen varhentamista tukeva koulutus antaa opettajille työkaluja kasvattaa kielitietoisia ja sitä kautta kielitaitoisia oppijoita. Millainen pedagogiikka tukee varhaista kielenoppimista? Miten monimediaisia toimintaympäristöjä voidaan hyödyntää varhaisessa kielenoppimisessa? Jyväskylän Yliopiston puolesta koulutuksesta vastaa kielikeskuksen pedagoginen johtaja Juha Jalkanen.

Ohjelma: 


9.15 – 9.30    Kahvi
9.30 - 9.40    Tervetuloa koulutukseen Pirkanmaan Kikatusverkoston puolesta
9.40 - 10.40   Digitaalisuus ja tarinallisuus opetuksen suunnittelussa – Juha Jalkanen
10.45 - 12.00   Oman oppimispelin suunnittelu - ryhmätyö – Juha Jalkanen
12.00 - 13.00 Lounastauko
13.00 - 13.45 Oppimispelien suunnittelu jatkuu
13.45 - 14.15 Ryhmätöiden yhteenveto
14.15 - 14.30 Kahvi
14.30 - 15.30 Tarinallisuutta hyödyntävän Storyline-oppimismenetelmän esittely – 
                       Esimerkkejä Storyline-oppimiskokonaisuuksista – Tiina Sarisalmi ja Elina Luoma

Ohjelma ladattavana ja tulostettavana pdf-tiedostona (avautuu parhaiten Chrome-selaimella)

Lisää Jyväskylän yliopiston opettajien täydennyskoulutuskokonaisuudesta: https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/kivi/yhteistyo/yhteiskunnallinen-vuorovaikutus/opettajien-taydennyskoulutus/varhaista-kielenoppimista-kaikkialla

Pirkanmaan Kikatus -verkosto: http://pirkanmaankikatus.blogspot.fi/

Lisätietoja: Tiina Sarisalmi, 040 1339192, tiina.sarisalmi(at)orivesi.fi