Wednesday, 10 June 2020

”Hyppy suoraan syvään päähän”


Kielenopetuksen varhentajien kokemuksia etäopetusjaksolta kevätlukukaudella 2020


Tein toukokuun lopussa kyselyn, joka käsitteli opettajien kokemuksia A1 kielen opetuksesta 1. luokkalaisille etäopetusjakson aikana. Kysely jaettiin Pirkanmaalla sähköpostitse ja muutamassa varhennetun ja alakoulun kielenopetuksen Facebook-ryhmässä. Siihen vastasi 159 opettajaa, joista vaajaa 60 % oli luokanopettajia ja reilu 35 % kielenopettajia.


Yhteydenpito oppilaisiin


Suurin osa vastanneista (60 %) käytti tehtävien ja ohjeiden jakamiseen Wilma tai Helmi oppilashallinnon verkko-ohjelmia. Näitä käytettäessä viestit menevät 1. luokkalaisten huoltajille, jotka välittävät tiedot ja ohjeet lapsille. Reilu kolmannes opettajista käytti WhatsApp -mobiilisovellusta, jonka avulla oppilaat saattoivat lähettää kuvia kotitehtävistä tai suullisia viestejä. 20 % opettajista antoi palautetta WhatssAppia käyttäen.

Yllättävän pieni osa opettajista, vain 20 % vastanneista, käytti yhteydenpitoon Teams, Meet tai muuta vastaavaa verkkokokoussovellusta. Teamsia käyttäneet kommentoivat, että sitä oli todella helppo käyttää ja se mahdollisti monenlaista vuorovaikutusta ja toiminnallisuutta yksin puurtamisen sijaan. Joissakin kouluissa Teamsin ja Meetin käyttö oli kielletty tasa-arvoperustein. Aika monessa vastauksessa toivottiin syksyksi Teams/Meet-koulutusta sekä opettajille että oppilaille.



Erityisen tuen oppilaiden ohjaus


Kun äkillisesti etäopetukseen siirtymisen aiheuttamasta hämmennyksestä alettiin pikkuhiljaa toipua ja työtavat selkiytyivät, monet huolestuivat erityisen tuen oppilaista. Miten pidetään huolta siitä, että he saavat riittävästi tukea etäopetuksen aikana?

Eniten oli ohjauksessa hyödynnetty WhatsAppia (20 %), lisäksi myös puhelin- ja Teams-keskustekuja (n. 10 %). Opetuksen eriyttämiskeinoja oli käytetty melko vähän, vain 12 % opettajista oli antanut eri määrän tai erilaisia tehtäviä erityistä tukea tarvitseville.

Yllättävän moni vastaajista (65 %) oli sitä mieltä, että erityistä tukea tai eriyttämistä ei tarvittu. Kertooko tämä vastaus siitä, ettei 1. luokkalaisilla vielä ole tuen tarvetta kielen oppimisessa vai siitä että opettajat kokivat liian haasteelliseksi seurata jokaisen oppilaan toimintaa ja suorituksia etäjakson aikana, erityisesti jos ainoa viestintäkanava oli Wilma tai Helmi?



Tehtävät kannustivat toiminnallisuuteen


Sanaston harjoitteluun tarkoitettuja lauluja oli laulettu paljon jo ennen etäopetukseen siirtymistä, joten niiden käyttö tuntui luontevalta myös etäopetuksessa. Kaikki vastanneet (!) olivat antaneet tehtäväksi kuunnella lauluja ja laulaa ja leikkiä mukana. Ylipäätään käytettiin paljon samoja tehtävätyyppejä kuin lähiopetuksessa esim. tutkimistehtäviä, haastattelutehtäviä ja askartelutehtäviä. Oikeastaan vain leikit ja pelit eivät sopineet yksinäiseen tekemiseen.

Melko pienellä osalla oppilaista oli käytössä oppikirjat. Muutamat oppikirjoja käyttäneet opettajat ilmaisivat huolensa siitä, etteivät oppikirjat soveltuneet etäopetukseen. Hekin käyttivät enimmäkseen muuta materiaalia. Ulkomaiset nettisivustot (esim. Super Simple ja ESL) ja varhennettuun kielenopetukseen suunnatut suomalaisten kuntien omat sivustot ja hankkeiden blogit olivat suosittuja. Jotkut opettajat tekivät myös omia videoita ja nettisivuja.



Oppimisen arviointi etäopetuksen aikana


Arviointi on se osa oppimisprosessia, jossa yleensä kaivataan ylivoimaisesti eniten tukea, työkaluja ja koulutusta. Arviointi koetaan monin tavoin haasteellisena. Sen pitäisi olla kannustavaa, jokainen oppilas yksilönä huomioivaa ja monipuolisesti eri oppimisen tavoitteiden saavuttamista arvioivaa.
Opetus ja oppiminen koulussa on perinteisesti hyvin suorituskeskeistä. Usein tavoitteiden asettaminen sekä oppimisprosessin ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi jäävät vähemmälle huomiolle.

Kyselyyn vastanneista vain alle 30 % muisti kertoa oppilaille kunkin viikon oppimistavoitteet. Yli puolet opettajista ei ehtinyt antaa palautetta lainkaan. Henkilökohtaista palautetta WhatsAppissa antoi 20 % ja Teamsissä 11 % opettajista.

Tulevaisuudessa kannattaisi miettiä, miten toteuttaa arviointi etäopetuksessa ja miten sen voisi dokumentoida.




Luovia ratkaisuja ja toimivia ideoita


Kyselyn lopuksi opettajat saivat jakaa sekä huolia että hyviä kokemuksia, kivoja ideoita ja toimivia tehtävämalleja. Niitä kertyikin tosi paljon. Usein opettajat olivat yllättyneitä, miten hyvin näitten pikkuoppilaittenkin kanssa tietotekniikka toimi. Teamsissä leikittiin Kim-leikkiä ja pelattiin Kahoot-pelejä. Oppilaat oikein innostuivat tekemään omia pieniä videoita. Haastattelivat omaa nallea tai kertoivat piirtämästään eläintarhasta. Padlet toimi monien videoiden ja valokuvien yhteisenä alustana, jos ei ollut Teamsia käytössä.

Näitä kaikkia voi toki käyttää myös lähiopetuksen aikana. Olisikin hyvä harjoitella muutaman työkalun käyttöä, jotta niitä voi nopeasti ottaa käyttöön tarvittaessa.

Mutta huoliakin oli. Resurssit koettiin vähäisiksi ja tukea ei välttämättä saanut. Oli vaikea miettiä tehtäviä ja ohjeita, kun oppilaitten lukutaito oli vielä usein aika kehnoissa kantimissa. Jotkut opettajat videoivat tehtävänannot, mutta se tietysti vaati aika paljon työtä ja suunnittelua. Kovasti kaivattiin valmista materiaalia, erityisesti kuuntelu- ja muita nettitehtäviä, joissa ei tarvitsisi osata lukea ja kirjoittaa.

Seuraavassa artikkelissa kirjoitan lisää opettajien ideoista ja käyttämistä toiminnallisista oppimismenetelmistä etäoppimisjakson aikana.

Tässä lopuksi yhden opettajan riemastuttava kooste, joka saa hyvälle mielelle:


"Teams-kokoukset ykkösten kanssa sujuivat hyvin. Teimme mm. suullisia tehtäviä niin, että oppilaat kysyivät vuoron perään toisiltaan saman kysymyksen, esim. Veeti kysyy: "Maija: What's your favourite colour?" Maija vastaa, ja kysyy sitten seuraavalta. Jos etäopetus olisi jatkunut, olisimme ottaneet käyttöön myös ryhmäkavanat. (Esimerkki enkusta, vaikka opetin saksaa). 
Spinnerillä arvottiin jokaiselle väri ja numero ja ne sanottiin vuoron perään. Jokainen valitsi itselleen uuden iän, ja muut yrittivät arvata sitä kysymällä vuoron perään. Näin saatiin suullistakin mukaan. Ja lapset halusivat myös laulaa, kun olivat tottuneet siihen saksan tunneilla. Välillä laulettiin mikit auki (= kakofonia) ja välillä kiinni.
Hyvin onnistui! Oppilaat esim. soittivat minulle wa-puhelun ja luettelivat lukusanat 1-12 ja heillä oli hyvin hauskaa. Sain myös hyvää palautetta perheiltä itse tekemistäni videoista!"



Thursday, 19 March 2020

Englannin opiskelua kotona ja verkossa:


Vinkkejä etäopetuksen sisältöjen valintaan


Etäopetuksen aikana ei ole tarkoituksenmukaista nostaa esiin paljon uusia asioita tai teettää oppilailla rakenne- ja kielioppitehtäviä, kun mahdollisuus tukeen on vähäistä. Sen sijaan kannattaa painottaa kertaustehtäviä sekä luovuutta ja projektityötaitoja kehittäviä harjoituksia.

Oriveden perusopetuksen peda.net-sivuilta löytyy monenlaisia linkkejä ja vinkkejä englannin opiskeluun: https://peda.net/orivesi/perusopetus/oppiaineet/englanti.

Etusivulla on yleishyödyllisiä linkkejä kaikille (kuten sanakirjat), linkkejä kiinnostaville sivuille joita voi käyttää itsenäiseen tutkiskeluun ja tiedonhakuun (kuten Englannin nähtävyydet) ja linkkejä oppimispeleihin (kuten Language Magician).


Kivoja tehtäviä tekstikirjojen pänttäämisen ja harjoituskirjojen tehtävien lisäksi:





Englannin harjoittelua kotioloissa



Kielirikaisteisuutta voi käyttää myös kotioloissa ja kotia kiinnostavana oppimisympäristönä. Oppilaille voi antaa seuraavanlaisia tehtäviä:


  • tervehdi aamulla kaikki perheenjäsenet englanniksi ja toivota illalla hyvää yötä englanniksi tai jollain muulla kielellä. Vaihda kieltä joka aamu ja ilta. Käytä sanakirjaa apuna (https://translate.google.com/).
  • kuuntele televisiosta 15 minuuttia jotain englanninkielistä ohjelmaa. Kirjoita paperille tai sano itse ja nauhoita videolle tutut sanat tai lauseet. Kuinka monta sanaa tai ilmaisua bongasit?
  • seuraa kevään etenemistä. Tee taulukko ja kirjoita siihen viikon ajan lämpötila ja säätila englanniksi aamulla klo 8 ja iltapäivällä klo 13. Käy ulkona pihalla kävelemässä ja ota kuvia tai tee muuten huomioita kasveista, linnuista ja hyönteisistä. Kirjoita ne englanniksi taulukkoosi havaintosarakkeeseen. Tässä voit käyttää apuna sanakirjaa. Voit myös lisätä kuvat.
  • tutki kotisi jääkaappia. Mitä ruokia siellä on? Tee lista. Kirjoita englanniksi ne, jotka osaat. Etsi sanakirjasta loput. Kuuntele miten ne lausutaan ja toista (https://translate.google.com/).
  • Keskustele ruokapöydässä englanniksi vanhempiesi ja sisarustesi kanssa. Muista kohteliaisuudet (thank you, please, can I have…, here you are).
  • Tai pitäkää koko perheen kanssa All English Day - Suvi Revonniemen kiva idea Rovastinkankaan koulusta (https://peda.net/orivesi/perusopetus/rk/kor/all-english-day2)


Erasmus+ ja eTwinning



Nyt kun keskinäiset kontaktit reaalimaailmassa ovat vähäisiä ja Erasmus+ matkat peruttu ainakin tältä keväältä, kannattaa tarttua eTwinningin projektiympäristön Twinspacen mahdollistamaan vuorovaikutukseen ja yhdessä oppimiseen. Tarjolla on oppilaille turvallisessa ympäristössä chatit, keskustelualueet ja kuvien ja muiden tiedostojen jakaminen. Rekisteröidy, hae kumppani ja käynnistä projekti: https://www.etwinning.net/fi/pub/index.htm.

Jos Erasmus+ projektin kautta on jo kumppanikouluja, nyt kannattaa aktivoida yhteistyö heidän kanssaan Twinspacessa.

Ohjeita ja apua voi pyytää allekirjoittaneelta. Voidaan tavata vaikka yhteisessä verkkotapaamisessa.
Lisäohjeita myös täältä: https://www.oph.fi/fi/etwinning


Tuesday, 17 March 2020

Ekaluokkalaisen enkkua etänä


Toiminnallista kielenoppimista kotona


Uuden äärellä ollaan tänä vuonna liiankin kanssa. Kun juuri ollaan totuteltu oppikirjattomaan opetukseen ja toiminnallisiin menetelmiin, pitäisikin miettiä, miten tämä kaikki siirretään itsenäiseen etäopiskeluun kotona. Erityisen haasteellista tämä on pienten 1. luokkalaisten kyseessä ollessa. He tarvitsevat usein paljon ohjausta ja tukea jo tehtävänannon ymmärtämisessä.

Sen kuitenkin tiedämme, että 1. luokkalaiset ovat kotona huoltajan kanssa (tai sitten koulussa), joten jonkin verran voidaan luottaa siihen, että vanhemmat auttavat ymmärtämään ohjeita ja löytämään oikeat materiaalit. Tukipuhelinnumero opettajalle (WhatsApp) on hyvä olla käytössä päiväsaikaan.

Harjoitellaan englantia pieninä jaksoina viikon mittaan


Englannin tehtävät annetaan 1 - 2 viikoksi kerrallaan. Kannattaa muistuttaa oppilaita ja huoltajia, että englantia ei kannata harjoitella 45 minuuttia kerran viikossa, vaan pienemmissä jaksoissa esim. 15 minuuttia kerrallaan.

Näin etäopetuksen ensimmäisinä viikkoina ei varmaan kannata antaa vielä kovin paljon uutta opeteltavaa. Kerrataan sitä, mitä on jo ehditty harjoitella, esimerkiksi tervehdyksiä, numeroita, värejä, perheenjäseniä ja lemmikkieläimiä.

Huoltajille voi lähettää ohjeet ja linkit Wilmassa tai lähettää huoltajille linkin Peda.net- tai blogisivun, jonne viikon linkit ja ohjeet kootaan. Jälkimmäinen vaihtoehto olisi sikäli hyvä, että verkkosivun osoitteen voi jakaa oppilaalle. Oppilas pääsisi sinne siten omalta puhelimeltaan tai muulta laitteeltaan (Wilma-viestithän tulevat vain huoltajille). Nykyään taitaa jo melkein kaikilla 1. luokkalaisilla olla omat kännykät.

Laululeikkejä yhdessä isän ja äidin kanssa


Oriveden kielipolulle (https://peda.net/orivesi/hankkeet/oriveden-kielipolku2/veeja/ejave) on koottu englannin oppimateriaaleja aihepiireittäin. Sieltä löytyy aihepiirin alasivu, jossa on linkkejä eri sanojen harjoitteluun sopiviin englanninkielisiin lauluihin, jotka ovat vapaasti katsottavissa Youtubessa. Kannatta vinkata ja linkata lauluja, joita on jo luokassa harjoiteltu. Oppilas voi laulella niitä kotona isän tai äidin kanssa. Useisiin lauluihin liittyy myös tanssi tai liikkeet. Sitä hauskempaa.

Oriveden kielipolulta löytyy myös jokaiseen aihepiiriin alasivu, joissa on liittyviä linkkejä verkkomateriaaleihin, jotka ovat ekaluokkalaiselle sopivia.

Tehtäviä arjessa


Lisäksi voi keksiä tehtäviä, joita voi suorittaa arjessa, kuten tervehdi perheenjäseniä joka aamu englanniksi, sano yhdessä harjoiteltu ruokaloru englanniksi ennen ruokailua tai laske ruokapöydän haarukat englanniksi.

Oppilasta voi myös pyytää lähettämään opettajalle WhatsApp-viestin, jossa hän tervehtii opettajaa, kertoo nimensä ja kertoo miten voi englanniksi tai luettelee numerot 1 - 10 tai luettelee niin monta väriä kuin muistaa... Opettaja voi antaa esimerkin: Hello. My name is Maija. I'm fine.

Esimerkki ohjeista, aiheena numeroiden 1 – 10 kertaus:



  1. Kuuntele, laula ja leiki mukana (vähintään kolme kertaa) How many fingers -laulu? https://peda.net/orivesi/hankkeet/oriveden-kielipolku2/veeja/ejave/numerot2/lauluja 
  2. Kuuntele muitakin sivun lauluja. Mistä pidit eniten?
  3. Pelaa numerospinneriä, sano väri ja numero englanniksi: http://bit.ly/numerospinneri
  4. Kokeile muitakin tehtäviä täällä. Pyydä isää tai äitiä auttamaan: https://peda.net/orivesi/hankkeet/oriveden-kielipolku2/veeja/ejave/numerot2/nettipelej%C3%A4 

Vastaavasti voi rakennella oppimiskokonaisuuden minkä tahansa aihepiirin kertaamiseen ja harjoitteluun.

Yhteydenpito oppilaitten ja huoltajien kanssa

Tehtävät ja ohjeet voi lähettää huoltajille Wilman välityksellä.

Olisi hyvä lisäksi olla jokin verkkosivu (Peda.net, blogi, Teams, GoogleDocs jne.), johon ohjeet julkaistaan kootusti ja jonne on vapaa pääsy kirjautumatta. Koska englannin oppitunteja on vai yksi viikossa, sivun päivittäminen ei ole suuri vaiva.

WhatsApp on kätevä opettajan ja oppilaan yhteydenpitoon tarvittaessa. Oppilas voi nauhoittaa englanninkielisiä viestejä pyydetystä aiheesta. Opettaja voi antaa suullisia ohjeita. WhatApp-ryhmänkin voi perustaa. Molemmissa tapauksissa täytyy sopia säännöistä, esim. WhatsAppia voi käyttää vain kouluun, opiskeluun ja etätehtävien tekoon liittyvissä asioissa. WhatsAppia ei saa käyttää kuin 9 – 15 välisenä aikana.

Kyllä näillä ohjeilla muutama viikko selvitään ja ihan kunnialla. :)

Tuesday, 7 January 2020

Tukimateriaaleja alkuopetuksen englantiin

Nyt se sitten alkaa!


Tämä on jännittävä hetki, yhtä lailla meille, jotka olemme jo pari vuotta tätä valmistelleet ja asiasta kouluttaneet, kuin teille, jotka nyt ihan oikeasti aloitatte vieraankielen opetuksen 1. luokalla.

VOPS:n toimeenpanokoulutus on tähän mennessä suurelta osin keskittynyt opetusmenetelmiin. Miten opettaa vierasta kieltä toiminnallisesti ja oppilasta osallistaen? Miten hyödyntää leikkejä, pelejä, lauluja, loruja, draamaa, esittämistä ja tutkivaa oppimista eri aihealueiden opettelemisessa? Miten valita menetelmät siten, että ne rohkaisevat käyttämään vähäistäkin kielitaitoa ja täyttävät luokan englanninkielisellä puheenporinalla?


Miten valita sisältöjä ja osallistaa oppilaita? 


VOPS: perusteissa kuvaillaan opetuksen sisältöjä ja aihepiirejä esimerkinomaisesti ja viitteellisesti. Viitataan arjen vuorovaikutustilanteisiin kuten tervehdykset ja kohteliaaseen käytökseen kuten kiitokset ja anteeksipyynnöt.

Aihepiirejä ja sanastoalueita ei VOPS:ssa varsinaisesti kuvailla lainkaan. Todetaan vain, että opetuksessa käsitellään monipuolisesti erilaisia aiheita.

Hieman haastavampaa on se, että VOPS edellyttää, että ”käsiteltävät aihepiirit valitaan yhdessä oppilaiden kanssa heitä aidosti itseään kiinnostavista asioista”.

Alla olevassa alkuopetuksen englannin tukimateriaalissa on lueteltu alkuopetukseen sopivia aihepiirejä ja sanastoalueita. Oppilaiden osallisuutta voi tukea esimerkiksi valitsemalla oppilaiden kanssa yhdessä tukimateriaalin 15:sta aihepiiristä 8 -10, joihin vuoden aikana keskitytään. Kannattaa aloittaa tervehdyksillä, numeroilla ja väreillä, joiden harjoittelemiseen on paljon erilaisia leikkejä ja pelejä ja joita on helppo integroida eri oppiaineisiin. Sen jälkeen voidaan jatkaa vapaammin oppilaiden kiinnostuksen mukaisesti.

Oppilaiden osallisuutta ja sitoutumista oppimistavoitteisiin voidaan vahvistaa myös siten, että oppilas voi itse valita kustakin sanastoalueesta 4 – 8 sanaa, jotka haluaa opetella. Silloin puhutaan oman oppimisen omistamisesta.

http://www.orivedenkoulut.net/tiedostot/2020/englanninopetuksen-sisallot-alkuopetuksessa.pdf


Alla on luokanopettajien esittämästä toiveesta syntynyt minimiehdotus opetettavasta sisällöstä. Keep it simple! Less is more! Ota kieli osaksi arkea. Tästä voit lähteä liikkeelle.

Lataa tästä A1-englannin minimiehdotus


Miten ohjata kulttuurisen moninaisuuden arvostamiseen ja kielitietoisuuteen?


Vanhastaan englannin opiskelusta tuttuja sisältöjä ovat juuri kohteliaat sanonnat, reagointi erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja aihepiirisanastot. Kulttuurikasvatus on usein kuitattu tutustumalla englantilaisiin joulunviettotapoihin ja Lontoon nähtävyyksiin.

Uudessa VOPS:ssa on kasvuun kulttuurisen moninaisuuden arvostamiseen ja kielitietoisuuteen paljon laajempi ja syvällisempi lähestymistapa. Tutustutaan luokan, koulun ja lähiympäristön kieliin ja kulttuureihin. Lisäksi ”oppilaille tarjotaan tilaisuuksia tutustua myös muihin koulun tarjoamiin kieliin”.

Alla olevassa tukimateriaalissa on listattu erilaisia opetusvinkkejä ja aktiviteetteja, joita voi hyödyntää, kun kasvatetaan oppilaita kielitietoisuuteen ja kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden arvostamiseen. Oppilaita osallistavissa, arvaamiseen ja pohdiskeluun kannustavissa sekä oppilaiden mielikuvitusta ruokkivissa aktiviteeteissa oppilaat ovat keskiössä eikä virheitä bongailla.
Tukimateriaalissa on myös useita linkkejä eri sivustoille.

http://www.orivedenkoulut.net/tiedostot/2020/VOPS-T1-ja-T2-opetuksen-tukimateriaali.pdf


Miten rikastaa ja eheyttää opetusta englanninkielellä?


VOPS:in mukaan ”opetusta voidaan eheyttää niin, että kohdekielen taitojen oppiminen nivotaan muiden oppiaineiden opetukseen”. Jos opettajana toimii oma alkuopettaja, on luontevaa, että aamulla ensimmäisen tunnin alussa tervehditään, suomeksi, englanniksi ja muillakin luokan kielillä. Koulupäivän päätteeksi hyvästellään, eri kielillä tietysti.

Monia aihepiirejä ja sanastoalueita voi luontevasti harjoitella ja kerrata eri oppiaineiden tunneilla. Matematiikassa numeroita, kuvataiteessa värejä ja liikunnassa verbejä. Kielirikasteisessa opetuksessa tavoitteena on tuoda esille sanastoa ja sanontoja niille ominaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Sanat ja sanonnat on helpompi oppia ja niiden merkityksiä päätellä, kun ne liittyvät autenttiseen ja merkitykselliseen oppimisympäristöön ja/tai vuorovaikutustilanteeseen.

Seuraavassa englanninopetuksen tukimateriaalissa on kuvattu, miten englannin sanonnat, lorut ja fraasit sekä aihepiirisanat voisivat nivoutua alkuopetuksen eri oppiaineisiin.

http://www.orivedenkoulut.net/tiedostot/2020/VOPS-kielirikasteisuus-2020.pdf


Thursday, 12 September 2019

Tampereen seudun VOPS-luonnos valmis kommentoitavaksi

Seudun VOPS-tiimi
Tampereen seudun VOPS-tiimi on tehnyt työtä käskettyä ja laatinut luonnoksen A1-kielen opetussuunnitelmaksi vuosiluokille 1 – 2. Luonnoksen pohjana on Opetushallituksen julkaisema perusteosa.

Seudullisesti on laadittu opetuksen tavoitteet, oppimisen tavoitteet ja opetuksen sisällöt erikseen vuosiluokille 1 ja 2.

Ryhmä keskusteli perusteellisesti vuosiluokkaistuksien laatimisen periaatteista. Yhteisesti sovimme seuraavaa:

  • opetuksen ja oppimisen tavoitteet pidetään mahdollisimman selkeinä ja yksiselitteisinä
  • myös sisällöissä vältetään sanastoalueiden tai aihepiirien luettelointia
  • jätetään tilaa leikeille, peleille, lauluille, draamalle ja runsaalle suulliselle harjoittelemiselle
  • mahdollistetaan oppilaiden osallistaminen ja tuetaan lasten luontaista kiinnostusta ja halua oppia kieliä

Laaja tekstikäsitys


VOPS-luonnoksen perustana on laaja-alainen tekstikäsitys. 1. luokalla tekstin ymmärtämisellä ja tuottamisella tarkoitetaan ennen kaikkea puhuttua kieltä, ilmeitä, eleitä, kuvia ja videoita, kaikkea millä voi välittää merkityksiä ilman kirjoitettua tekstiä.
Varhennetun kielenopetuksen keskeinen tavoite on kannustaa lasta ilmaisemaan itseään ja käyttämään vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti. Nyt on mahdollisuus luoda vahva suullinen kielitaito, jolle rakentaa kirjallisia taitoja. Yhteinen näkemyksemme on, että lukemista ja kirjoittamista aletaan harjoitella vastan 2. luokan keväällä, kun äidinkielen luku- ja kirjoitustaito alkaa olla sujuvaa.
Suosittelemme oppikirjatonta opetusta.

Kielelle altistaminen


Opetuksessa altistetaan oppilaita runsaasti vieraan kielen eri ilmaisuille, sanoille ja sanastoalueille. Läheskään kaikkea ei tarvitse oppia. Esimerkiksi viikonpäivät kuuluvat vasta 3. luokan sisältöihin, mutta niitä voi aamupiirissä harjoitella jo 1. luokalla. Altistaminen on myös hyvä keino eriyttää ylöspäin. Jotkut oppilaat oppivat todella nopeasti laulut, leikit ja arkielämän fraasit. Oppilaat myös kyselevät ja haluavat tietää. Kaikkeen tähän on nyt mahdollisuus varata aikaa.

Arviointi lukuvuoden lopussa


Keskustelimme yhdessä myös arvioinnista. Keskeistä arvioinnissa on kannustava ja ohjaava palaute lukuvuoden aikana.
A1-kielen arvioinnista lukuvuositodistuksessa päättää kukin kunta itsenäisesti. Ryhmämme kuitenkin ehdottaa yksimielisesti, että A1-kielen arviointi lukuvuositodistuksessa olisi sanallinen ja muotoa ”suoritettu hyväksytysti”.

Tukimateriaalit


Pirkanmaan alueelliset kielitutorit valmistelevat tukimateriaalia alkuopetuksen opettajille. Ainakin seuraavaa materiaalia on valmisteilla:

  • pieni opettajanopas eri aihepiirien ja sanojen minimisisällöistä ja eriyttämisvinkkejä
  • muokattava tiedote ja diaesitys huoltajille
  • muokattava vuosikello opetuksen suunnitteluun ja yhtenäistämiseksi

Nämä materiaalit jaetaan kaikille avoimesti hyödynnettäviksi täällä: http://pirkanmaankikatus.blogspot.com/p/tukimateriaalit.html.

Linkki VOPS-luonnokseen, jossa mahdollisuus kommentointiin: http://bit.ly/VOPSluonnos
Kommentit syyslomaan mennessä eli viimeistään 11.10.2019.


Friday, 16 August 2019

Tutoropet tueksi varhaiseen kielenopetukseen

Vasemmalta: koordinaattori Tiina Sarisalmi, aluetutorit
Leena Pulli, Nina Ukkola, Jaana Virta ja Elina Luoma
Pirkanmaalla 19 kunnan kielitutorit muodostavat Kikatus-kielitutorverkoston, jossa opitaan yhdessä ja opitaan toinen toisiltamme.

Kielitutorien verkoston ja yhteistoiminnan tavoitteena on jakaa asiantuntijuutta ja osaamista sekä vaihtaa kokemuksia ja löytää ratkaisuja huolen aiheisiin. Verkostossa järjestetään myös koulutusta tarpeiden mukaan. Useimmissa kunnissa 1. - 2. luokkien kielenopetuksesta vastaavat alkuopettajat. Monille kielen opettaminen on aika iso askel epämukavuusalueelle. Heille on nyt tarjolla tukea kielitutoreilta.

Verkostomme kunnista moni oli mukana lukuvuosina 2017 – 2019 varhennetun kielenopetuksen Kikatus-kokeiluissa ja kielenopetuksen kehittämishankkeissa. Näissä tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa erilaisia toiminnallisuuteen ja oppilaskeskeisiin menetelmiin perustuvia alkuopetukseen soveltuvia oppimisaktiviteetteja ja -kokonaisuuksia. Monissa kouluissa kieliä opiskeltiin läpi vuoden.

Kehittämishankkeiden tulokset jakoon


2-vuotinen pilotti oli huikea matka kielenopetuksen rohkeaan uudistamiseen, oppikirjattomaan opetukseen ja kehittämisprojekteihin, joissa ei tarvinnut pelätä epäonnistumista. Ja niinhän siinä kävi, aivan samoin kuin pienillä oppijoilla, että kun epäonnistumisia ei tarvinnut pelätä, niitä ei myöskään tullut. Tuli iloa ja onnistumisia ja huikeita oivalluksia!

Kielitutorverkostossa varhennuksesta jo kokemusta saaneet opettajat tukevat aloittelevia varhentajia ja jakavat osaamistaan ja kokemuksiaan.

Lisäksi olemme aloittaneet yhteistyön Pirkanmaan aluetutor-hankkeen kanssa. Sen myötä meillä on nyt neljä kieltenopetuksen aluetutoria, jotka kukin ohjaavat kielitutorien yhteistyötä ja koulutusta omalla alueellaan (pohjoinen, itä, etelä + Tampere ja länsi + etelä). Tavoitteena on vilkas ja vireä yhteistyö lähikuntien kesken. Koulutusta räätälöidään kuntien ja opettajien tarpeitten mukaan. Eniten tukea kohdistetaan sinne, missä vasta aloitellaan alkuopetuksen kielenopetusta.

Tukimateriaalia opettajille


Olemme myös aluetutoreiden tiimin kanssa ottaneet työksemme tukea kielitutoreita ja samalla tietysti myös A1-kielen opettajia tuottamalla muokattavaa materiaalia kuten varhentamisen vuosikello, kirje huoltajille, esittelydiat vanhempainiltaa varten, ohjekirjanen sisällöllisistä tavoitteista, eriyttämisvinkkejä ja kielikasvatusvinkkejä.

VOPS:sta työkalu opettajille


Tärkeä osa työtä on tukea valmisteilla olevan VOPS:n eli 1 – 2 luokkien A1-kielen opetussuunnitelman toimeenpanoa. Meillä on VOPS-tiimi, jossa Tampereen seutukuntien ja muutaman lähikunnan edustajat yhdessä keskustellen valmistelevat VOPS:n perusteiden vuosiluokkaistamista. Kaikki ryhmässä mukana olevat opettajat ovat mukana myös tutortoiminnassa.

Parhaimmillaan opetussuunnitelma avaa polun ja antaa työkalut opettajalle työnsä tekemiseen. Tämän on meillä VOPS-tiimin ja kielitutoreiden yhteinen tavoite!

Thursday, 6 June 2019

Makupaloja ja rajojen ylityksiä: VOPS:ssa avataan uusia näkökulmia kielen opetukseen

Ympäröivän maailman monikielisyys


Uudet 1. – 2. luokkien vieraan kielen opetussuunnitelman perusteet (VOPS) avaavat entistä laajemman näkökulman kielikasvatukseen ja kielten oppimiseen sekä kieliin osana maailmaa, jossa elämme. Tänä päivänä lähiympäristömme on täynnä kielellisiä virikkeitä. Kuulemme ja näemme molempien kotimaisten ja englannin lisäksi kymmeniä eri kieliä katukuvassa, tuotepakkauksissa, netissä, televisiossa, matkailukohteissa ja melkein missä vain. Lisäksi monet koulut ovat kielellisesti ja kulttuurisesti todella moninaisia.

Kaikkea edellä kuvattua kielellistä runsautta halutaan nyt hyödyntää varhaisessa kielenopetuksessa. Tavoitteena on herätellä oppilaitten uteliaisuutta kaikkiin kieliin ja opetuksen tulee ”tukea oppilaan kykyä havainnoida ja hyödyntää ympäröivässä maailmassa olevia kielellisiä ja kulttuurisia virikkeitä”. Luokkahuoneen ja koulun ovet avataan ulkomaailmaan. Koko koulu ja koulun lähiympäristö ovat oppimisympäristöjä, joissa monikielisyys ja kulttuurinen moninaisuus ovat läsnä ja näkyvissä.

Kielet koulupolulla


Vaikka suurin osa kouluista tarjoaa (ainakin nyt ensivaiheessa) vain englantia varhennettuna A1-kielenä, VOPS:ssa kiinnitetään huomiota myös muihin koulussa ja koko koulupolun aikana opetettaviin kieliin. Oli varhennettava kieli mikä tahansa,
”oppilaille tarjotaan tilaisuuksia tutustua myös muihin koulun tarjoamiin kieliin. Heille kerrotaan monipuolisen kielitaidon merkityksestä ja heitä kannustetaan opiskelemaan monipuolisesti kieliä”.
Orivedellä olemme laatineet kuuden oppitunnin mittaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa tutustutaan Orivedellä opetettaviin kieliin ja samalla eri kulttuureihin. Nämä Storyline-menetelmään perustuvat Maailmanmatkaajien seikkailut laadittiin Kärkihankkeen opetuskokeiluina, mutta ovat iloksemme käytettävissä edelleen osana varhennettua englannin opetussuunnitelmaa ja opetusta.

Tämä on myös uudessa VOPS:ssa sellainen sisältöalue, joka voi tulla yllätyksenä monille hyvin suppeasti oppiaineorientoituneille opettajille.

Vähäinenkin kielitaito tärkeää


Kaikki kielitaito, vähäinenkin, helpottaa uuden kielen oppimista. Meillä Suomessa vähäistä kielitaito ei juuri arvosteta. Koulut tarjoavat pitkiä kielipolkuja, joiden tavoitteena on menestyminen ylioppilaskirjoituksissa, eivät niinkäänvuorovaikutus-, ryhmätyö- tai työelämätaidot. Arjen tilanteissa pärjääminen, rupattelutaito ja rohkeus ovat niitä kielitaidon elementtejä, joita eniten tarvitaan, nyt ja tulevaisuudessa.

VOPS:ssa kannustetaan käyttämään rohkeasti vierasta kieltä heti ensimmäisestä oppitunnista alkaen ja iloitaan oppimisen ja osaamisen lisäksi yrittämisestä. Virheiden osoittelun sijasta kannustetaan arvaamaan, kokeilemaan, päättelemään ja käyttämään luovuutta.

Kielitietoisuus ja päättelytaidot


Kielenopetuksen tavoitteena (T4) on
”ohjata oppilasta tekemään havaintoja kielestä ja kielenkäytöstä sekä kehittämään kielellistä päättelykykyä”.
Kieli on merkityksellistä silloin, kun se on vahvasti kiinni kontekstissa: vuorovaikutustilanteessa, tarinassa, laulussa, pelissä tai leikissä. Kielen kontekstia voivat olla myös muut kielet. Kontekstuaalisuus mahdollistaa arvaamisen ja päättelyn.

VOPS:ssa tuetaan ajattelu- ja päättelytaitojen kehittämistä ja annetaan työkaluja ymmärtämistaitojen kehittämiseen. Kielen oppiminen ei ole vain ulkoa oppimista, vaan oppilaat harjoittelevat "sanojen merkitysten päättelyä asiayhteyden, yleistiedon tai muiden kielten osaamisen perusteella.”

Tähän liittyy oleellisesti se, että kielten opetusta kannattaa eheyttää ja nivoa eri oppiaineitten opetukseen sekä erilaisiin arkipäivän oppimistilanteisiin. Laskea voi välillä englanniksi, tervehtiä venäjäksi ja ohjeita antaa ranskaksi. Näin kielen kontekstuaalisuus vahvistuu, merkitysten päättely on luontevaa ja ajattelun taidot kehittyvät.


A1-kielen opetussuunnitelman perusteet koskien vieraan kielen opetusta vuosiluokilla 1 - 2.