Tuesday, 8 January 2019

Valmistaudu varhennettuun

Varhennettu A1-kielenopetus alkaa kaikilla 1. luokan oppilailla viimeistään kevätlukukauden alusta 2020 eli vuoden kuluttua. Nyt on kuitenkin jo hyvä alkaa miettiä ja tehdä päätöksiä siitä, miten varhentaminen toteutetaan.

Onko mahdollisuus valita muitakin A1-kieliä kuin englanti? 

Tämä on aivan keskeinen asia ja usein enemmän tasa-arvo kuin resurssikysymys. Kaksisarjaisissa kouluissa olisi varmasti mahdollisuus tarjota englannin rinnalle myös jotain muuta vaihtoehtoa. Jos kunnassa opiskellaan A2-kieltä, voi myös kokeilla vaihtoehtoa, jossa A1-kielet ovat muita kuin englanti ja A2-kieli kaikille englanti.

Kun tehdään päätöksiä kielitarjottimesta, on tärkeä muistaa, että niihin sitoudutaan koko peruskoulun ajaksi. Opetuksenjärjestäjä sitoutuu tarjoamaan valittua A1-kieltä 9. luokan loppuun, eikä sitä voi lopettaa kesken. Vastaavaa sitoutumista toivotaan tietysti myös oppilailta ja huoltajilta.

Monipuolinen kielenopetus on paitsi yhteiskunnallisesti merkittävää kansallisen kielivarannon näkökulmasta, myös vetovoimatekijä koululle ja kunnalle.

Varhennettu kielenopetus siirtymäaikana 2019 – 2020 

Ensi lukuvuosi on siirtymävuosi, jolloin valtionapua alkuopetuksen kielenopetukseen tulee vain 1. luokan opetukseen kevätlukukaudella. Väliinputoajia ovat ensi lukuvuoden 2. luokkalaiset, joilla ei mahdollisesti ole lainkaan varhennettua kielenopetusta. Ongelmia voi tulla myös 1. luokkalaisten lukujärjestyksen laadinnassa ja koulukyydityksissä, jos viikkotuntimäärä on erilainen syys- ja kevätlukukaudella.

Näistä täytyy tehdä päätökset hyvissä ajoin tämän kevään aikana: Onko mahdollisuus osoittaa yksi lisätunti 1. luokkalaisten kielenopetukseen ja kielikasvatukseen syyslukukaudeksi? Olisiko mahdollista toteuttaa varhennettua kielenopetusta 2. luokilla esimerkiksi monialaisena oppimiskokonaisuutena ja kielirikasteisena opetuksena, jos resurssit eivät riitä lisätunteihin?

Jos on mahdollisuus tarjota monia eri kieliä A1-tarjottimella, kannattaa toteuttaa esiopetuksessa oppilaiden kielisuihkutuksia ja huoltajien kielivalintailtoja jo nyt keväällä, hyvissä ajoin ennen kuin kielivalinnat tehdään.

Jos varhennettava A1-kieli on englanti, voi silti miettiä, olisiko mahdollista käynnistää kielenopetusta jo esiopetuksessa kielikasvatuksena ja kielirikasteisena opetuksena. Tällöin pääpaino olisi englannissa, mutta myös muita kieliä voisi suihkutella.

Tuntijako ja lukujärjestys

Nykyään usein alkuopetuksen lukujärjestys on eheyttävä eli jako oppiaineisiin ei välttämättä näy lukujärjestyksessä muuten kuin silloin, jos opettajana on joku muu kuin ”oma ope”. Kielenopetuksessa, jos mahdollista, olisi hyvä toimia niin, että yksi viikkotunti jaetaan pienempiin oppimistuokioihin, jolloin esimerkiksi 20 – 30 minuuttia käytetään uuden asian opetteluun ja siihen tutustumiseen ja 15 – 25 minuuttia käytetään kielirikasteiseen opetukseen päivän alussa tai lopussa tai muiden oppituntien ohessa.

Opetustuokiot voidaan myös jakaa niin, että ”johdatus aiheeseen” tapahtuu kielenopettajan ja alkuopettajan yhteisopettajuutena ja loput luokanopettajan viikon mittaan joustavasti toteuttamina tuokioina. Joustavat ratkaisut ovat tässäkin nimenomaan oppilaan etu.

Opettajien koulutukset ja valmentautuminen

Alkuopetuksen kielenopetus on aivan omanlaistaan. Siinä yhdistyy toiminnallinen ja oppilaskeskeinen pedagogiikka suullisen kielenopetuksen sisältöihin. Opetellaan puhumista, kuuntelemista ja vuorovaikutustaitoja osallistaen ja ikäkaudelle sopivia menetelmiä käyttäen. Kieltenopettajille alkuopetuksen pedagogiikka on haasteellista, koska opetus tapahtuu pääasiallisesti ilman oppikirjaa (ei lukemista tai kirjoittamista) leikkien, laulaen, eläytyen, tutkien ja toimien. Tähän ei opettajainkoulutus ole tähän mennessä antanut juurikaan ohjeita tai malleja.

Luokan- ja alkuopettajille, kielenopetuksen sisällöt, erityisesti ääntäminen ja kielen suullinen tuottaminen sekä vuorovaikutus voivat tuntua aluksi vaikeilta. Tähän kannattaisi opettajien tarttua nyt rivakasti ja hakeutua erilaisiin täydennyskoulutuksiin. Tämä on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan huikeasti. Kannattaa elvyttää myös vanhat pölyttyneet kielitaidot. Koulun henkilöstön laaja osaaminen ja monipuolinen kielitaito ovat varmasti hyödynnettävissä ja kovaa valuuttaa tulevaisuudessa.

Opetuksenjärjestäjän täytyy pitää huolta siitä, että opettajilla on mahdollisuus saada riittävästi täydennyskoulutusta. Myös varhennetun kieltenopetuksen tutoropettajan resursointia kannattaa harkita. Samanaikaisopettajuus ja vertaisoppiminen ovat tutkitusti erittäin tehokkaita keinoja, kun muutetaan menetelmiä ja toimintatapoja ja kokeillaan uutta.

Olisi hyvä esitellä A1-kielen varhentamisen prosessi jo nyt keväällä lautakunnassa. Samalla voidaan osoittaa tarvittavat resurssit opetuksen toteuttamiseen syyslukukaudella, opettajien koulutukseen ja oppimateriaalien hankintaan.

Opetussuunnitelmatyö

Alkuopetuksen A1-kielen opetussuunnitelman perusteet ilmestyvät kommenteille maalikuun alussa. Opetussuunnitelmatyö kannattaa aloittaa tuolloin tutustumalla perusteisiin ja kommentoimalla niitä tarvittaessa.

Lopullinen versio perusteista ilmestyy toukokuun alussa ja silloin käynnistyy omien opetussuunnitelmien laadinta joko kunnassa tai seudullisesti. Kannattaa toimia ripeästi ja vuosiluokkaistaa opetussuunnitelmat sekä tarvittaessa lisätä omat paikalliset ja/tai koulukohtaiset painotukset.

Opetussuunnitelmat vahvistetaan lautakunnassa viimeistään joulukuussa 2019, mutta opetussuunnitelman mukaista opetusta voidaan toki käynnistää jo syyslukukauden alusta 2019, jolloin olisi hyvä olla vahvistetut opetussuunnitelmat käytettävissä.

Tiedottaminen huoltajille

On tärkeää pitää huolta siitä, että huoltajat pysyvät ajan tasalla varhentamisen eri ulottuvuuksista. Mitkä ovat alkuopetuksen kielenopetuksen tavoitteet? Mikä on huoltajan rooli tavoitteiden saavuttamisessa? Mitä menetelmiä käytetään ja miten rohkaistaan puheen tuottamista ja vuorovaikutusta? Vanhempainilloissa vanhemmat päästetään itse oppimaan ja kokeilemaan kieliä laulaen, leikkien, tutkien ja eläytyen.

Onhan tässä pohdittavaa opetuksenjärjestäjille, lautakunnille, rehtoreille ja opettajille. Kiperiäkin ratkaisuja on tehtävä. Toivoisin, että ei mentäisi taas säästöt edellä, vaan mietittäisiin harkiten millaisia eväitä haluamme lapillemme antaa. Kielitaito on tulevaisuustaito!

Friday, 14 December 2018

Tervetuloa varhennetun kieltenopetuksen työpajoihin!

Pirkanmaan Kikatus -verkoston ohjausryhmä järjestää työpajakoulutuksen, jossa maistellaan ja kokeillaan erilaisia lasten osallisuuteen perustuvia kielenoppimismenetelmiä.

Koulutuksen osallistujat kiertävät n. 15 hengen ryhmissä 4 eri työpajassa ja saavat hands-on kokemuksia toiminnallisista menetelmistä. Samalla on myös mahdollisuus jakaa omia ideoita ja kokemuksia.

Työpajojen vetäjinä toimivat Pirkanmaan Kikatuksen ohjausryhmän jäsenet ja kokeneet varhentajat.

Pirkanmaalaiset ilmoittautuvat Eeventissä.
Muut kiinnostuneet voivat ilmoittautua Tiinalle (tiina.sarisalmi(at)orivesi.fi)
Koulutus on maksuton.


Wednesday, 29 August 2018

Monet kielet koulun arjessa ja kielirikasteisuus opetuksessa

Oppimista monikielisessä maailmassa 

Suomessa on tällä hetkellä monia varhaiskasvatuksen yksiköitä ja kouluja, joissa useat kielet ja kulttuurit elävät rinnakkain ja kukoistavat. Se, miten niitä osataan hyödyntää opetuksessa ja ryhmien arkisissa käytänteissä, vaihtelee paljon.

Vähintään yhtä paljon on opetusryhmiä ja kouluja, jotka ovat kielellisesti ja kulttuurisesti hyvin homogeenisia ja koostuvat lähes kokonaan kantaväestön jälkikasvusta. Myös näille lapsille altistus eri kielille ja erilaisille kulttuureille olisi tärkeää. Elämmehän maailmassa, jossa ihmisten liikkuminen maasta ja maanosasta toiseen on kasvava trendi.

Eri kielten havainnointi, kielillä leikittely ja kielten käyttö arkisissa tilanteissa ovat osa kielikasvatusta. Kieliä voi aluksi kuunnella ja keskustella sitten siitä, miltä ne kuulostavat. Niitä voi kokeilla ja miettiä ryhmän kanssa, miten eri äänteitä muodostetaan. Netistä löytyy paljon loruja, joita voi yhdessä toistaa ja videoita, joissa esitettyjä lauluja voi laulaa ja leikkiä muillakin kuin kieltentunneilla.

Arjen usein toistuvat autenttiset tilanteet tuovan myös vieraan kielen käytön osaksi ”oikeaa elämää”. Tervehtiminen ja hyvästely, kiitokset ja anteeksipyynnöt sekä ruokapöydässä toimiminen ovat tyypillisesti sellaisia tilanteita, joissa vieraita kieliä voi harjoitella ja käyttää luontevasti ja hauskasti. Erityisen hyvin tällainen eri kielten maistelu sopii varhaiskasvatukseen ja esi- ja alkuopetukseen, kun lapsen eivät vielä kainostele kokeilla ja yrittää, eivätkä pelkää virheitä, kun oppiminen on leikkiä ja toimintaa (ei testaamista ja virheiden osoittelua).

Kun kielitietoinen ja monikielinen toimintakulttuuri on lapsena omaksuttu, puhuminen vieraalla kielellä ei myöhemminkään ole noloa tai pelottavaa.

Mainio tapa lisätä eri kulttuurien kohtaamisia ja altistaa kielille, on hankkia kumppaniluokka tai -ryhmä. Kulttuurisesti moninaiselle ryhmälle voisi olla todella antoisaa tehdä yhteistyötä vastaavan ryhmän kanssa jossain muussa maassa. Sieltä voi löytyä ystäviä sellaisista kulttuureista/maista saapuneille lapsille, jotka ovat Suomessa harvinaisia. Kumppaniluokkien avulla saavat myös kielellisesti ja kulttuurisesti homogeeniset ryhmät/luokat kontakteja eri kulttuureihin. Kumppaniluokkia eri ikäluokille 4-vuotiaista 19-vuotiaisiin löytyy eTwinning-verkoston avulla (www.etwinning.net).

Kielirikasteinen opetus 

Opetus on kielirikasteista, kun alle 25 % toiminnasta järjestetään säännöllisesti ja suunnitellusti jollakin muulla kuin varsinaisella opetuskielellä. Tällöin on siis kysymys toiminnasta, joka on kirjattu koulun opetussuunnitelmaan ja sille on omat tavoitteet ja sisällöt. Kielirikasteisuutta voi opetuksessa kuitenkin viljellä aivan vapaasti ilman, että sitä kirjataan opetussuunnitelmaan. Tällöin kysymys on opetussuunnitelman mukaisesta kielikasvatuksesta, jossa edistetään lapsen kielitietoisuutta ja tuetaan kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän laaja-alaisen osaamisen kehittymistä.

Uuden opetussuunnitelman mukaan jokainen opettaja on kielen opettaja ja kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä. Esimerkiksi matematiikan tunneilla voi harjoitella matematiikan kielen lisäksi numeroita vierailla kielillä. Eri oppiaineissa voi antaa ohjeita ja kannustaa, pelata ja laulaa muillakin kuin äidinkielellä. Kun aloitellaan uuden kielen opiskelua, olisi hyvä saada pientä kertausta ja vahvistusta opittuun myös muiden aineiden oppitunneilla. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä kielenopettajan ja luokanopettajan tai aineenopettajan kanssa. Jos luokanopettaja sattuu olemaan myös vieraan kielen opettaja, tämä on tietysti käytännössä helppo järjestää, mutta silloinkin tarvitaan uudenlaista lähestymistapaa oppimiseen ja koulupäivän rakentumiseen.

Oppiainerajojen ylittäminen edellyttää opettajilta heittäytymistä, leikkimieltä, omalta mukavuusalueelta poistumista ja epävarmuuden sietoa. Se on kuitenkin osa elinikäisen oppimisen polkua ja opettajan ammattitaitoa: olla valmis aina tarvittaessa uusiutumaan ja ottamaan käyttöön uusia opetusmenetelmiä ja harjoitella uusia taitoja. Uusi opetussuunnitelma painottaa oppiainerajoja ylittävien kokonaisuuksien merkitystä ja tulevaisuuden koulu rakentuu enenevästi eheyttäville ja monialaisille oppimiskokonaisuuksille.

Pieniä kielisuihkuja kannattaa kokeilla kielenopetuksen tukena kielenopetusta varhentamalla (esim. A2 kieltä 3. luokalla, B1 ruotsia 5. luokalla ja B2 kieliä silloin tällöin koko kielipolun ajan). Kielikasvatuksen tavoite esiopetuksesta alkaen on vahvistaa lapsen kiinnostusta kieliin ja kulttuureihin sekä rohkaista käyttämään vähäistäkin kielitaitoa. On sanomattakin selvää, että tämän pitäisi koskea myös opettajia. Jokainen (opettajakin) voi tervehtiä venäjäksi tai kiittää ranskaksi, kun vain rohkaistuu. Ääntämismallit löytyvät helposti netistä vaikka Googlen kääntäjästä. Orivedellä kieltenopettajaluokanopettaja kehittelee tänä lukuvuonna malleja, joita voi käyttää ruotsin kielen integroimiseksi 5. luokan opetukseen. Odotamme mielenkiinnolla!

Opetussuunnitelmassa painotetaan, että opetuksessa luodaan siltoja eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Lapsille ja nuorille on tärkeää kokea se mitä opitaan ja opetellaan merkitykselliseksi osaksi koko elämää, ei vain koulua.


Tuesday, 28 August 2018

Tunnelmia Virroilta

Virtain kaupunki lähti mukaan varhennetun kielen hankkeeseen syksyllä 2018. Saimme hankkeeseen myös valtionavustusta. Kävimme pienellä porukalla jo viime keväänä kielitorilla Tampereella hakemassa vinkkejä tunneille ja tietoa Kikatus- projektista, ja nyt siis itse opetus polkaistiin käyntiin.

Kieliin päästään nyt meillä Virroilla tutustumaan jo esikoulussa, ja myös 1-2 luokkalaiset pääsevät harjoittelemaan englantia. Kielten tunnit pitävät pääosin luokanopettajat ja esiopettajat, ja he ovatkin innokkaasti tarttuneet toimeen ja lähteneet tätä toteuttamaan. Pääosin opetetaan englannin kieltä, mutta muidenkin kielien käyttäminen ja mukaan ottaminen on erittäin tervetullutta.

Nyt ollaan jo useampi viikko koulua käyty, ja olen aina ohimennessäni kysellyt varhennettua kieltä opettavilta työkavereilta tunnelmia ja fiiliksiä. Heidän suustaan olen kuullut, että lapset ovat innoissaan lähteneet leikkeihin ja lauluihin mukaan, ja osa lapsista kertoi jo odottavansa kielten tunteja etukäteen.

Tästä kirjasta eräs ryhmä on opetellut muun muassa sitä, kuinka kukko kiekuu eri kielillä.

On lähdetty liikkeelle tutuista sanoista, tervehdyksistä ja lauluista, luettu ehkäpä kirjaa tai harjoiteltu esittelemään itsensä jonkin leikin avulla. Osa on ehtinyt jo laulaa onnittelulauluja niin englanniksi kuin ruotsiksikin.

Mahtavaa nähdä ja kuulla, kuinka paljon lapset kielistä innostuvat!


Nämäkin kirjastolöydöt odottavat pääsyä käyttöön.

-Virtain Kikatus-työryhmä/Noora Pirhonen

Thursday, 7 June 2018

Kielikasvatus, opetussuunnitelma ja varhennettu kielenopetus

Opetushallituksessa on käynnistynyt opetussuunnitelman laatiminen varhennetulle A1 kielen opetukselle. Kysymys on paljon merkittävämmästä tehtävästä kuin tavoitteiden ja sisältöjen vuosiluokkaistamisista 1. ja 2. luokille.

Perusopetuksen uuden (2016) opetussuunnitelman toimeenpano on vielä monelta osin kesken. Edelleen pidetään paljon summatiivisia kokeita, bongataan virheitä ja harjoitellaan kielioppia sen sijaan, että hyödynnettäisiin kielenoppimiselle luontaisia menetelmiä. Ikäkaudesta riippumatta opetuksen painopisteen tulisi olla toiminnallisissa ja oppilaskeskeisissä menetelmissä, kielen suullisessa käytössä erilaisissa vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa mahdollisimman autenttisessa kontekstissa sekä kielessä yhteistoimintana ja merkitysten rakentajana osana oppilaitten omaa elämää.

Painopiste työtavoissa ja laaja-alaisen osaamisen kehittymisessä


Esi- ja alkuopetuksen kielenopetuksen konteksti on aivan erilainen kuin perusopetuksen ylemmillä luokilla. Oppiminen tapahtuu suullisen kielitaidon kehittymisen kautta ja toiminnallisia menetelmiä hyödyntäen: toistetaan, lauletaan, leikitään, lorutellaan, pelataan, esitetään, piirretään, tutkitaan ympäristöä, otetaan kuvia ja tehdään videoita. Varhennetun kielenopetuksen opetussuunnitelmassa painopisteen tulisi olla työtavoissa ja laaja-alaisen osaamisen kehittymisessä (erityisesti L1, L2, L4 ja L5).

Opetuksen pitäisi perustua eheyttävään lähestymistapaan ja kannustaa kielirikasteiseen opetukseen. Varsinaisten kielen oppimistuokioiden ohella kieltä harjoiteltaisiin koulupäivän aikana esim. tervehdittäessä, ruokaillessa ja hyvästellessä. Lisäksi kieltä harjoiteltaisiin eheyttävästi eri oppiaineissa, kuten matematiikassa, ympäristöopissa, liikunnallisissa leikeissä, musiikissa ja kuvataiteessa.

Voisiko tämä olla hetki, jolloin alkuopetuksen käytäntöjä muutettaisiin opetussuunnitelmatasolla eheyttävämpään suuntaan. Käytännössähän alkuopetus usein on jo nyt hyvin eheyttävää ja monialaisesti asioita tutkivaa.

Kielikasvatus kielitietoisessa yhteisössä


Koulua kielitietoisena yhteisönä, jolle on ominaista monikielisyys ja -kulttuurisuus, kuvataan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Kielikasvatus on kielitietoisuuteen ja monikielisyyteen kasvamista ja asia, joka nousee esiin kaikkien kieliaineiden opetussuunnitelmissa. Äidinkielen tavoitteena on 1. – 2. luokilla on ”kannustaa oppilasta kehittämään kielitietoisuuttaan ja … ohjata tekemään havaintoja puhutusta ja kirjoitetusta kielestä ...”. Sisältökuvauksessa ei kuitenkaan nosteta esiin eri kieliä ja kouluyhteisön mahdollista monikielisyyttä.

1. – 2. luokkien toisen kotimaisen ja vieraan kielen opetussuunnitelmissa kohdissa kielikasvatus sanotaan:
"Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja kannustaa käyttämään vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.”
Koska vain harvassa koulussa opiskellaan toista kotimaista tai vierasta kieltä 1. – 2. luokilla, tämä on todennäköisesti jäänyt  monissa kouluissa kokonaan opetuksen ulkopuolelle, niin tärkeää kuin se olisikin.

Opettaja yhdessä oppijana (co-learner)


Nyt, kun A1-kieli varhennetaan alkavaksi jo 1. luokan kevätlukukaudella (2020 alkaen), pitäisi opetussuunnitelmassa kiinnittää erityistä huomiota kielikasvatukseen ja antaa sille selkeät tavoitteet ja sisällöt. Tämä on uusi haaste oppilaitten lisäksi opettajille. Heille täytyy tarjota täydennyskoulutusta siitä, miten havainnoida, herättää kiinnostus ja rohkaista käyttämään eri kieliä. Siis ei vain yhtä kieltä (A1), vaan useita kieliä! Miten opettaja voi rohkaista oppilasta käyttämään vähäistäkin kielitaitoa, jos itse arkailee. Opettajan rooli luokassa muuttuu, kun hän muuttuu kaiken osaavasta asiantuntijasta yhdessä oppijaksi, kun opettaja pääsee jakamaan oppimisen ilon oppilaittensa kanssa ja/tai kun kaksi- tai monikielisestä oppilaasta tulee opettaja, joka opettaa paitsi luokkakavereitaan myös opettajaa.

Hieman mutkia oikoen ja yksinkertaistaen kielikasvatus esi- ja alkuopetuksessa voisi noudattaa seuraavanlaista oppimispolkua:


Niin, ja oikein ihanaa, aurinkoista ja rentouttavaa kesälomaa!

Thursday, 17 May 2018

Porinaa, pöhinää ja paljon kikatusta

Yhdeksän kielenopetuksen varhentamiseen ja kehittämiseen vuoden ajan paneutunutta kärkihanketta esitteli työnsä tuloksia Pirkanmaan Kikatuksen kielitorilla. Oli upeaa nähdä ja kokea sellainen määrä innostusta ja iloa sekä aitoa ylpeyttä omasta työstä. Aivan turhaan me suomalaiset niin usein piilottelemme kynttiläämme vakan alla. Hyvästä työstä on lupa olla ylpeä ja onnistumisista iloita.

Hauskinta on kuitenkin jakaminen. On mahtavaa, kun muut ovat kiinnostuneita ideoistamme, kyselevät, kuuntelevat ja kyselevät lisää. Jokainen seudun hanke on hieman erilainen. Toisissa keskityttiin kielisuihkutuksiin ja eri kielten varhentamiseen. Toisissa kehiteltiin uusia toiminnallisia menetelmiä ja koko koulun toimintakulttuuria. Joissakin oli perustana kieli- ja kulttuurikasvatus. Mutta kaikille yhteistä oli aito innostus ja halu olla luomassa jotain uutta.

Virrat on uusi Pirkanmaan Kikatus -verkoston jäsenkunta, jossa alkaa kielenopetuksen varhennus ensi lukuvuonna. Sieltä mukaan tultiin peräti kuuden opettajan voimin hakemaan ideoita suunnitteluun ja toteutukseen. ”Nyt on niin paljon erilaisia vinkkejä ja materiaaleja, että täytyy oikein rauhassa istua miettimään, mitä kaikkia näistä voimme käyttää,” totesi hankkeen koordinaattori Heli Iso-Koivisto. ”Kiitos jakamisesta!” Niinhän se on. Toisten kokemuksista voi oppia paljon eikä samoja virheitä kannata kaikkien tehdä, kun kokemuksia vaihtamalla ne voi helposti välttää.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kaikki Pirkanmaan Kikatus -verkoston hankkeet jakavat osaamistaan myös netissä. Täältä blogista, yläpuolen sivupalkista pääsee kumppanikuntien omille sivuille, josta löytyy linkit kuntien materiaaleihin ja sivustoille peda.netiin tai omiin blogeihin. Osaamisen, kokemusten ja ideoiden jakaminen on ollut tämän verkoston yhteinen tavoite alusta alkaen.
Hanke-esittelyjen lisäksi mukana oli myös oppimateriaalikustantajia ja Sukol. Mutta hauskin vieras oli varmaan kaikkien mielestä Tampereelle kasvatus- ja opetustoimeen kotiutunut Elias-robotti, joka saapui kikattajaopettaja Nina Pirttinokan seuralaisena. Elias, tanssi ja keikutteli lanteitaan ihan Tom Jonesin tapaan Sex Bomb -kappaleen tahdissa. Hän (vai se?) jutteli englanniksi, vastaili ja kyseli. Ei Eliaksesta voi olla pitämättä.

Kikatuksen kielitorille tultiin myös pitemmän matkan takaa: ainakin Turusta, Hyvinkäältä ja Kokemäeltä. Ja jo seuraavana päivänä kyseltiin somessa, että milloin järjestätte tällaisen tapahtuman uudestaan, kun nyt jäivät kevätkiireiden vuoksi tiedotteet huomaamatta.

Ensi keväänä tempaistaan uudestaan! Ilman muuta. Oli niin hieno tunnelma ja voimaannuttava kokemus.