Tuesday, 7 January 2020

Tukimateriaaleja alkuopetuksen englantiin

Nyt se sitten alkaa!


Tämä on jännittävä hetki, yhtä lailla meille, jotka olemme jo pari vuotta tätä valmistelleet ja asiasta kouluttaneet, kuin teille, jotka nyt ihan oikeasti aloitatte vieraankielen opetuksen 1. luokalla.

VOPS:n toimeenpanokoulutus on tähän mennessä suurelta osin keskittynyt opetusmenetelmiin. Miten opettaa vierasta kieltä toiminnallisesti ja oppilasta osallistaen? Miten hyödyntää leikkejä, pelejä, lauluja, loruja, draamaa, esittämistä ja tutkivaa oppimista eri aihealueiden opettelemisessa? Miten valita menetelmät siten, että ne rohkaisevat käyttämään vähäistäkin kielitaitoa ja täyttävät luokan englanninkielisellä puheenporinalla?


Miten valita sisältöjä ja osallistaa oppilaita? 


VOPS: perusteissa kuvaillaan opetuksen sisältöjä ja aihepiirejä esimerkinomaisesti ja viitteellisesti. Viitataan arjen vuorovaikutustilanteisiin kuten tervehdykset ja kohteliaaseen käytökseen kuten kiitokset ja anteeksipyynnöt.

Aihepiirejä ja sanastoalueita ei VOPS:ssa varsinaisesti kuvailla lainkaan. Todetaan vain, että opetuksessa käsitellään monipuolisesti erilaisia aiheita.

Hieman haastavampaa on se, että VOPS edellyttää, että ”käsiteltävät aihepiirit valitaan yhdessä oppilaiden kanssa heitä aidosti itseään kiinnostavista asioista”.

Alla olevassa alkuopetuksen englannin tukimateriaalissa on lueteltu alkuopetukseen sopivia aihepiirejä ja sanastoalueita. Oppilaiden osallisuutta voi tukea esimerkiksi valitsemalla oppilaiden kanssa yhdessä tukimateriaalin 15:sta aihepiiristä 8 -10, joihin vuoden aikana keskitytään. Kannattaa aloittaa tervehdyksillä, numeroilla ja väreillä, joiden harjoittelemiseen on paljon erilaisia leikkejä ja pelejä ja joita on helppo integroida eri oppiaineisiin. Sen jälkeen voidaan jatkaa vapaammin oppilaiden kiinnostuksen mukaisesti.

Oppilaiden osallisuutta ja sitoutumista oppimistavoitteisiin voidaan vahvistaa myös siten, että oppilas voi itse valita kustakin sanastoalueesta 4 – 8 sanaa, jotka haluaa opetella. Silloin puhutaan oman oppimisen omistamisesta.

http://www.orivedenkoulut.net/tiedostot/2020/englanninopetuksen-sisallot-alkuopetuksessa.pdf

Alla on luokanopettajien esittämästä toiveesta syntynyt minimiehdotus opetettavasta sisällöstä. Keep it simple! Less is more! Ota kieli osaksi arkea. Tästä voit lähteä liikkeelle.

Lataa tästä A1-englannin minimiehdotus

Miten ohjata kulttuurisen moninaisuuden arvostamiseen ja kielitietoisuuteen?


Vanhastaan englannin opiskelusta tuttuja sisältöjä ovat juuri kohteliaat sanonnat, reagointi erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja aihepiirisanastot. Kulttuurikasvatus on usein kuitattu tutustumalla englantilaisiin joulunviettotapoihin ja Lontoon nähtävyyksiin.

Uudessa VOPS:ssa on kasvuun kulttuurisen moninaisuuden arvostamiseen ja kielitietoisuuteen paljon laajempi ja syvällisempi lähestymistapa. Tutustutaan luokan, koulun ja lähiympäristön kieliin ja kulttuureihin. Lisäksi ”oppilaille tarjotaan tilaisuuksia tutustua myös muihin koulun tarjoamiin kieliin”.

Alla olevassa tukimateriaalissa on listattu erilaisia opetusvinkkejä ja aktiviteetteja, joita voi hyödyntää, kun kasvatetaan oppilaita kielitietoisuuteen ja kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden arvostamiseen. Oppilaita osallistavissa, arvaamiseen ja pohdiskeluun kannustavissa sekä oppilaiden mielikuvitusta ruokkivissa aktiviteeteissa oppilaat ovat keskiössä eikä virheitä bongailla.
Tukimateriaalissa on myös useita linkkejä eri sivustoille.

http://www.orivedenkoulut.net/tiedostot/2020/VOPS-T1-ja-T2-opetuksen-tukimateriaali.pdf


Miten rikastaa ja eheyttää opetusta englanninkielellä?


VOPS:in mukaan ”opetusta voidaan eheyttää niin, että kohdekielen taitojen oppiminen nivotaan muiden oppiaineiden opetukseen”. Jos opettajana toimii oma alkuopettaja, on luontevaa, että aamulla ensimmäisen tunnin alussa tervehditään, suomeksi, englanniksi ja muillakin luokan kielillä. Koulupäivän päätteeksi hyvästellään, eri kielillä tietysti.

Monia aihepiirejä ja sanastoalueita voi luontevasti harjoitella ja kerrata eri oppiaineiden tunneilla. Matematiikassa numeroita, kuvataiteessa värejä ja liikunnassa verbejä. Kielirikasteisessa opetuksessa tavoitteena on tuoda esille sanastoa ja sanontoja niille ominaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Sanat ja sanonnat on helpompi oppia ja niiden merkityksiä päätellä, kun ne liittyvät autenttiseen ja merkitykselliseen oppimisympäristöön ja/tai vuorovaikutustilanteeseen.

Seuraavassa englanninopetuksen tukimateriaalissa on kuvattu, miten englannin sanonnat, lorut ja fraasit sekä aihepiirisanat voisivat nivoutua alkuopetuksen eri oppiaineisiin.

http://www.orivedenkoulut.net/tiedostot/2020/VOPS-kielirikasteisuus-2020.pdf


Thursday, 12 September 2019

Tampereen seudun VOPS-luonnos valmis kommentoitavaksi

Seudun VOPS-tiimi
Tampereen seudun VOPS-tiimi on tehnyt työtä käskettyä ja laatinut luonnoksen A1-kielen opetussuunnitelmaksi vuosiluokille 1 – 2. Luonnoksen pohjana on Opetushallituksen julkaisema perusteosa.

Seudullisesti on laadittu opetuksen tavoitteet, oppimisen tavoitteet ja opetuksen sisällöt erikseen vuosiluokille 1 ja 2.

Ryhmä keskusteli perusteellisesti vuosiluokkaistuksien laatimisen periaatteista. Yhteisesti sovimme seuraavaa:

  • opetuksen ja oppimisen tavoitteet pidetään mahdollisimman selkeinä ja yksiselitteisinä
  • myös sisällöissä vältetään sanastoalueiden tai aihepiirien luettelointia
  • jätetään tilaa leikeille, peleille, lauluille, draamalle ja runsaalle suulliselle harjoittelemiselle
  • mahdollistetaan oppilaiden osallistaminen ja tuetaan lasten luontaista kiinnostusta ja halua oppia kieliä

Laaja tekstikäsitys


VOPS-luonnoksen perustana on laaja-alainen tekstikäsitys. 1. luokalla tekstin ymmärtämisellä ja tuottamisella tarkoitetaan ennen kaikkea puhuttua kieltä, ilmeitä, eleitä, kuvia ja videoita, kaikkea millä voi välittää merkityksiä ilman kirjoitettua tekstiä.
Varhennetun kielenopetuksen keskeinen tavoite on kannustaa lasta ilmaisemaan itseään ja käyttämään vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti. Nyt on mahdollisuus luoda vahva suullinen kielitaito, jolle rakentaa kirjallisia taitoja. Yhteinen näkemyksemme on, että lukemista ja kirjoittamista aletaan harjoitella vastan 2. luokan keväällä, kun äidinkielen luku- ja kirjoitustaito alkaa olla sujuvaa.
Suosittelemme oppikirjatonta opetusta.

Kielelle altistaminen


Opetuksessa altistetaan oppilaita runsaasti vieraan kielen eri ilmaisuille, sanoille ja sanastoalueille. Läheskään kaikkea ei tarvitse oppia. Esimerkiksi viikonpäivät kuuluvat vasta 3. luokan sisältöihin, mutta niitä voi aamupiirissä harjoitella jo 1. luokalla. Altistaminen on myös hyvä keino eriyttää ylöspäin. Jotkut oppilaat oppivat todella nopeasti laulut, leikit ja arkielämän fraasit. Oppilaat myös kyselevät ja haluavat tietää. Kaikkeen tähän on nyt mahdollisuus varata aikaa.

Arviointi lukuvuoden lopussa


Keskustelimme yhdessä myös arvioinnista. Keskeistä arvioinnissa on kannustava ja ohjaava palaute lukuvuoden aikana.
A1-kielen arvioinnista lukuvuositodistuksessa päättää kukin kunta itsenäisesti. Ryhmämme kuitenkin ehdottaa yksimielisesti, että A1-kielen arviointi lukuvuositodistuksessa olisi sanallinen ja muotoa ”suoritettu hyväksytysti”.

Tukimateriaalit


Pirkanmaan alueelliset kielitutorit valmistelevat tukimateriaalia alkuopetuksen opettajille. Ainakin seuraavaa materiaalia on valmisteilla:

  • pieni opettajanopas eri aihepiirien ja sanojen minimisisällöistä ja eriyttämisvinkkejä
  • muokattava tiedote ja diaesitys huoltajille
  • muokattava vuosikello opetuksen suunnitteluun ja yhtenäistämiseksi

Nämä materiaalit jaetaan kaikille avoimesti hyödynnettäviksi täällä: http://pirkanmaankikatus.blogspot.com/p/tukimateriaalit.html.

Linkki VOPS-luonnokseen, jossa mahdollisuus kommentointiin: http://bit.ly/VOPSluonnos
Kommentit syyslomaan mennessä eli viimeistään 11.10.2019.


Friday, 16 August 2019

Tutoropet tueksi varhaiseen kielenopetukseen

Vasemmalta: koordinaattori Tiina Sarisalmi, aluetutorit
Leena Pulli, Nina Ukkola, Jaana Virta ja Elina Luoma
Pirkanmaalla 19 kunnan kielitutorit muodostavat Kikatus-kielitutorverkoston, jossa opitaan yhdessä ja opitaan toinen toisiltamme.

Kielitutorien verkoston ja yhteistoiminnan tavoitteena on jakaa asiantuntijuutta ja osaamista sekä vaihtaa kokemuksia ja löytää ratkaisuja huolen aiheisiin. Verkostossa järjestetään myös koulutusta tarpeiden mukaan. Useimmissa kunnissa 1. - 2. luokkien kielenopetuksesta vastaavat alkuopettajat. Monille kielen opettaminen on aika iso askel epämukavuusalueelle. Heille on nyt tarjolla tukea kielitutoreilta.

Verkostomme kunnista moni oli mukana lukuvuosina 2017 – 2019 varhennetun kielenopetuksen Kikatus-kokeiluissa ja kielenopetuksen kehittämishankkeissa. Näissä tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa erilaisia toiminnallisuuteen ja oppilaskeskeisiin menetelmiin perustuvia alkuopetukseen soveltuvia oppimisaktiviteetteja ja -kokonaisuuksia. Monissa kouluissa kieliä opiskeltiin läpi vuoden.

Kehittämishankkeiden tulokset jakoon


2-vuotinen pilotti oli huikea matka kielenopetuksen rohkeaan uudistamiseen, oppikirjattomaan opetukseen ja kehittämisprojekteihin, joissa ei tarvinnut pelätä epäonnistumista. Ja niinhän siinä kävi, aivan samoin kuin pienillä oppijoilla, että kun epäonnistumisia ei tarvinnut pelätä, niitä ei myöskään tullut. Tuli iloa ja onnistumisia ja huikeita oivalluksia!

Kielitutorverkostossa varhennuksesta jo kokemusta saaneet opettajat tukevat aloittelevia varhentajia ja jakavat osaamistaan ja kokemuksiaan.

Lisäksi olemme aloittaneet yhteistyön Pirkanmaan aluetutor-hankkeen kanssa. Sen myötä meillä on nyt neljä kieltenopetuksen aluetutoria, jotka kukin ohjaavat kielitutorien yhteistyötä ja koulutusta omalla alueellaan (pohjoinen, itä, etelä + Tampere ja länsi + etelä). Tavoitteena on vilkas ja vireä yhteistyö lähikuntien kesken. Koulutusta räätälöidään kuntien ja opettajien tarpeitten mukaan. Eniten tukea kohdistetaan sinne, missä vasta aloitellaan alkuopetuksen kielenopetusta.

Tukimateriaalia opettajille


Olemme myös aluetutoreiden tiimin kanssa ottaneet työksemme tukea kielitutoreita ja samalla tietysti myös A1-kielen opettajia tuottamalla muokattavaa materiaalia kuten varhentamisen vuosikello, kirje huoltajille, esittelydiat vanhempainiltaa varten, ohjekirjanen sisällöllisistä tavoitteista, eriyttämisvinkkejä ja kielikasvatusvinkkejä.

VOPS:sta työkalu opettajille


Tärkeä osa työtä on tukea valmisteilla olevan VOPS:n eli 1 – 2 luokkien A1-kielen opetussuunnitelman toimeenpanoa. Meillä on VOPS-tiimi, jossa Tampereen seutukuntien ja muutaman lähikunnan edustajat yhdessä keskustellen valmistelevat VOPS:n perusteiden vuosiluokkaistamista. Kaikki ryhmässä mukana olevat opettajat ovat mukana myös tutortoiminnassa.

Parhaimmillaan opetussuunnitelma avaa polun ja antaa työkalut opettajalle työnsä tekemiseen. Tämän on meillä VOPS-tiimin ja kielitutoreiden yhteinen tavoite!

Thursday, 6 June 2019

Makupaloja ja rajojen ylityksiä: VOPS:ssa avataan uusia näkökulmia kielen opetukseen

Ympäröivän maailman monikielisyys


Uudet 1. – 2. luokkien vieraan kielen opetussuunnitelman perusteet (VOPS) avaavat entistä laajemman näkökulman kielikasvatukseen ja kielten oppimiseen sekä kieliin osana maailmaa, jossa elämme. Tänä päivänä lähiympäristömme on täynnä kielellisiä virikkeitä. Kuulemme ja näemme molempien kotimaisten ja englannin lisäksi kymmeniä eri kieliä katukuvassa, tuotepakkauksissa, netissä, televisiossa, matkailukohteissa ja melkein missä vain. Lisäksi monet koulut ovat kielellisesti ja kulttuurisesti todella moninaisia.

Kaikkea edellä kuvattua kielellistä runsautta halutaan nyt hyödyntää varhaisessa kielenopetuksessa. Tavoitteena on herätellä oppilaitten uteliaisuutta kaikkiin kieliin ja opetuksen tulee ”tukea oppilaan kykyä havainnoida ja hyödyntää ympäröivässä maailmassa olevia kielellisiä ja kulttuurisia virikkeitä”. Luokkahuoneen ja koulun ovet avataan ulkomaailmaan. Koko koulu ja koulun lähiympäristö ovat oppimisympäristöjä, joissa monikielisyys ja kulttuurinen moninaisuus ovat läsnä ja näkyvissä.

Kielet koulupolulla


Vaikka suurin osa kouluista tarjoaa (ainakin nyt ensivaiheessa) vain englantia varhennettuna A1-kielenä, VOPS:ssa kiinnitetään huomiota myös muihin koulussa ja koko koulupolun aikana opetettaviin kieliin. Oli varhennettava kieli mikä tahansa,
”oppilaille tarjotaan tilaisuuksia tutustua myös muihin koulun tarjoamiin kieliin. Heille kerrotaan monipuolisen kielitaidon merkityksestä ja heitä kannustetaan opiskelemaan monipuolisesti kieliä”.
Orivedellä olemme laatineet kuuden oppitunnin mittaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa tutustutaan Orivedellä opetettaviin kieliin ja samalla eri kulttuureihin. Nämä Storyline-menetelmään perustuvat Maailmanmatkaajien seikkailut laadittiin Kärkihankkeen opetuskokeiluina, mutta ovat iloksemme käytettävissä edelleen osana varhennettua englannin opetussuunnitelmaa ja opetusta.

Tämä on myös uudessa VOPS:ssa sellainen sisältöalue, joka voi tulla yllätyksenä monille hyvin suppeasti oppiaineorientoituneille opettajille.

Vähäinenkin kielitaito tärkeää


Kaikki kielitaito, vähäinenkin, helpottaa uuden kielen oppimista. Meillä Suomessa vähäistä kielitaito ei juuri arvosteta. Koulut tarjoavat pitkiä kielipolkuja, joiden tavoitteena on menestyminen ylioppilaskirjoituksissa, eivät niinkäänvuorovaikutus-, ryhmätyö- tai työelämätaidot. Arjen tilanteissa pärjääminen, rupattelutaito ja rohkeus ovat niitä kielitaidon elementtejä, joita eniten tarvitaan, nyt ja tulevaisuudessa.

VOPS:ssa kannustetaan käyttämään rohkeasti vierasta kieltä heti ensimmäisestä oppitunnista alkaen ja iloitaan oppimisen ja osaamisen lisäksi yrittämisestä. Virheiden osoittelun sijasta kannustetaan arvaamaan, kokeilemaan, päättelemään ja käyttämään luovuutta.

Kielitietoisuus ja päättelytaidot


Kielenopetuksen tavoitteena (T4) on
”ohjata oppilasta tekemään havaintoja kielestä ja kielenkäytöstä sekä kehittämään kielellistä päättelykykyä”.
Kieli on merkityksellistä silloin, kun se on vahvasti kiinni kontekstissa: vuorovaikutustilanteessa, tarinassa, laulussa, pelissä tai leikissä. Kielen kontekstia voivat olla myös muut kielet. Kontekstuaalisuus mahdollistaa arvaamisen ja päättelyn.

VOPS:ssa tuetaan ajattelu- ja päättelytaitojen kehittämistä ja annetaan työkaluja ymmärtämistaitojen kehittämiseen. Kielen oppiminen ei ole vain ulkoa oppimista, vaan oppilaat harjoittelevat "sanojen merkitysten päättelyä asiayhteyden, yleistiedon tai muiden kielten osaamisen perusteella.”

Tähän liittyy oleellisesti se, että kielten opetusta kannattaa eheyttää ja nivoa eri oppiaineitten opetukseen sekä erilaisiin arkipäivän oppimistilanteisiin. Laskea voi välillä englanniksi, tervehtiä venäjäksi ja ohjeita antaa ranskaksi. Näin kielen kontekstuaalisuus vahvistuu, merkitysten päättely on luontevaa ja ajattelun taidot kehittyvät.


A1-kielen opetussuunnitelman perusteet koskien vieraan kielen opetusta vuosiluokilla 1 - 2.

Friday, 10 May 2019

Ja niin kone nousi siivilleen… huikeita kielenopetuksen kokeiluja Orivedellä

Osana kielenopetuksen kehittämishanketta, Oriveden kielipolulla kehitettiin ja kokeiltiin erilaisia oppiainerajat ylittäviä ja oppilaita vahvasti osallistavia oppimiskokonaisuuksia. Rovastinkankaan koulun kielen- ja luokanopettaja Suvi Revonniemi on jo pitkään kokeillut työssään toiminnallisia, suullista kielitaitoa ja vuorovaikutusta kehittäviä oppimismenetelmiä, oppiainerajoja ylittäviä eheyttäviä oppimiskokonaisuuksia tavoitteena rohkaista oppilaita puhumaan ja toimimaan vuorovaikutuksessa. Kehittämishankkeen myötä me muutkin pääsemme nauttimaan Suvin kokeiluista ja kokeilemaan itsekin.

ROK Airlines 

ROK Airlines on liveroolipeli, jossa teemana on matkailu ja maantieto. Samalla se on monialainen oppimiskokonaisuus, jossa oppilaat pääsevät kehittämään englannin ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen lisäksi ryhmätyöskentely- ja projektityötaitojaan. Matkakohteina ovat Thaimaa ja Australia, koska Aasia on 6. luokan kevään maantiedon oppisisällöissä.

Oppimiskokonaisuus koostuu erilaisista matkustamiseen liittyvistä toimintapisteistä kuten lentokone, lentokenttä, hotelli, ravintola, turistibussi, luonto-opas, kahvila jne.

Oppilaat työskentelevät pareittain. He valitsevat jonkin työtehtävän, jonka ideoivat ja valmistelevat itse. He hakevat tietoa aiheesta ja selvittävät aiheeseen liittyviä sanoja ja sanontoja, kukin taitonsa mukaan. Puolet 40 oppilaan ryhmästä on työvuorossa ja puolet turisteina. Turistivuorossa olevat parit saavat luoda itselleen roolit. He ovat eläkeläispariskunta, kaverit, työmatkalla, julkkiksia ja mitä vain itse keksivätkään.

Koulun sali muunnetaan lentokentäksi, lentokoneeksi ja lomakohteeksi. Oppilaat suunnittelevat ja valmistavat kyltit opastamaan turisteja, rakentavat kahvilat ja ravintola pöytineen ja tuoleineen jne.  Joskus matkalle pääsevät myös koulun muut oppilaat.

Lisää aiheesta täältä


Amigurumit ruotsalaisina kavereina 


Puhuminen vieraalla kielellä tuntuu usein oppilaista nololta tai on vaikea keksiä mitä sanoisi. Kun puhujana on veikeä Amigurumi, voi käyttää mielikuvitustaan ja puhumista riittää. Amigurumi saa tehdä virheitä ja puhua vähän hassusti.

Tässä kokeilussa yhdistetään käsityöt ruotsinkieleen. Käsityötunneilla oppilaat virkkaavat japanilaiset maskotit eli Amigurumit. Jo suunnitteluvaiheessa Amigurumeille keksitään ruotsinkielinen nimi. Valmistuttuaan niistä tulee oppilaiden parhaita ruotsalaisia ystäviä.

Valmiit maskotit esittelevät itsensä ruotsintunneilla. Niille keksitään persoonallisuus, harrastuksia, perhe jne. Oppilaat tekevät videoita tai näytelmiä uusien kavereidensa kanssa ja pitävät kaveristaan esitelmän, kaikki tietysti ruotsiksi.

Lisää ruotsin kokeiluista täältä


Ciao, Hej på dig, ¡Hola! – kieli- ja kulttuuriaiheiset valinnaiskurssit


Rovastinkankaan koulu on kirjannut opetussuunnitelmaansa kansainvälisyys- ja kielipainotteisen opetuksen. Se tarkoittaa, että koululla on jatkuvasti käynnissä kansainvälisiä yhteistyöprojekteja. Varhennettua englantia on opiskeltu jo vuosia esiopetuksesta 2. luokalle.

Uuden opetussuunnitelman myötä 4. – 6. luokille tarjoutui mahdollisuus valinnaiskursseihin. Kieli- ja kansainvälisyysteemaa painottaen Suvi ideoi ja opettajat yhdessä toteuttivat kevätlukukaudelle valinnaiskurssitarjottimen, josta oppilaat saivat valita mieleisensä kurssin.

Tänä keväänä toisen kerran toteutettu kurssitarjotin on ollut todella suosittu. Kursseilla on opeteltu paljon eri kielten tervehdyksiä ja muita arkipäivän sanontoja, mutta myös tanssittu, askarreltu, tehty videoita ja Thinglink-esityksiä ja tutustuttu eri maiden kulttuureihin. Kursseilla opiskelu on oppilaskeskeistä ja toiminnallista tekemällä oppimista. Oppilaat ovat itse voineet ideoida tehtäviä ja käyttää paljon luovuutta ja tietotekniikkaa.

Lyhytkurssien tuotoksia esiteltiin Eurooppa-päivän messuilla, jonne oppilaat olivat suunnitelleen toiminnallisia työpisteitä. Espanjan kurssilaiset järjestivät lentomatkan Alicanteen (kaikki kuulutukset sujuvasti kolmella kielellä). Ruotsin ryhmäläisten kanssa matkustettiin autolautalla päiväksi Tukholmaan, jossa sai mm. tavata kuninkaallisen perheen edustajia. Saksan ryhmäläiset tarjoilivat struudelia ja rinkeleitä ja Islannin ryhmässä sai yrittää arvata/päätellä, mitä pieni islanninkielinen vuoropuhelu tarkoitti. Kielikasvatusta parhaimmillaan. Italian ryhmässä yhdisteltiin italian sanoja suomen sanoihin. Lisäksi oli tanssiesityksiä, upeita veistoksia Euroopan nähtävyyksistä. Pikkuvaltioitten työpisteellä kaikki kiinnostuneet saivat valokuvauttaa itsensä mieleisessään maisemassa Maltalla tai Monacossa.

Lisää Rovastinkankaan koulun lyhytvalinnaisista täällä

Luovuuden ja mielikuvituksen lentoa


Kielenopetuksen kehittämishankkeen myötä monialaisia ja monikielisiä oppimiskokonaisuuksia on toteutettu jo parin vuoden ajan myös esi- ja alkuopetuksessa. Lapset ovat olleet innoissaan. Ylemmillä luokilla toteutetut toiminnalliset kurssit ja projektit osoittavat, että kaiken ikäiset lapset ovat kiinnostuneita oppimaan eri kieliä ja käyttämään vähäistäkin kielitaitoa, jos ja kun siihen annetaan tilaisuus ja oppijan osallisuutta vahvistetaan. Kun oppimiseen yhdistyy oppilaitten osallisuus ja oman oppimisen suunnittelu, luovuus ja merkityksellisyys, voi vain ihastella ja nauttia, kun koulun käytävillä kuuluu iloinen Buongiorno!, Halló! tai ¿Que pasa?

Oriveden kielipolku

Wednesday, 20 March 2019

Tervetuloa puputunnille!

Pirkanmaan Kikatus -verkosto järjesti työpajailtapäivän Tampereella 7.3.2019 klo 12 -16. Tavoitteena oli rohkaista luokanopettajia, kielenopettajia ja varhaiskasvattajia kokeilemaan erilaisia lasten kieltenopetukseen soveltuvia toiminnallisia oppimismenetelmiä. Yhteinen teema 45 minuutin oppimistuokioille oli 'eläydy, heittäydy ja innostu'. Mukana lähes 80 osallistujaa! Koulutuksen ohjelma löytyy tästä blogista alempaa.

KUVAILE VARHENNETTUA KIELTENOPETUSTA YHDELLÄ SANALLA:


1. Liikunta- ja musiikkipaja (Marianne Tulonen ja Jenni Schorpp)


Tässä linkki: LiMu-pajan esitys



2. Askartelupaja (Maria Pälviranta)


Tässä linkki: Askartelupajan esitys


3. Draama- ja leikkipaja (Jenni Koskela ja Elina Luoma)





4. Peli- ja iPad-paja (Jaana Virta ja Tiina Sarisalmi


Tässä linkki: pelisivulle Jaanan Blogissa

Tässä linkki: iPad-aktiviteetteja kieltenopetukseen
Kokeiltiin Sock Puppets ja Chatterpix Kids sovelluksia







Tuesday, 8 January 2019

Valmistaudu varhennettuun

Varhennettu A1-kielenopetus alkaa kaikilla 1. luokan oppilailla viimeistään kevätlukukauden alusta 2020 eli vuoden kuluttua. Nyt on kuitenkin jo hyvä alkaa miettiä ja tehdä päätöksiä siitä, miten varhentaminen toteutetaan.

Onko mahdollisuus valita muitakin A1-kieliä kuin englanti? 

Tämä on aivan keskeinen asia ja usein enemmän tasa-arvo kuin resurssikysymys. Kaksisarjaisissa kouluissa olisi varmasti mahdollisuus tarjota englannin rinnalle myös jotain muuta vaihtoehtoa. Jos kunnassa opiskellaan A2-kieltä, voi myös kokeilla vaihtoehtoa, jossa A1-kielet ovat muita kuin englanti ja A2-kieli kaikille englanti.

Kun tehdään päätöksiä kielitarjottimesta, on tärkeä muistaa, että niihin sitoudutaan koko peruskoulun ajaksi. Opetuksenjärjestäjä sitoutuu tarjoamaan valittua A1-kieltä 9. luokan loppuun, eikä sitä voi lopettaa kesken. Vastaavaa sitoutumista toivotaan tietysti myös oppilailta ja huoltajilta.

Monipuolinen kielenopetus on paitsi yhteiskunnallisesti merkittävää kansallisen kielivarannon näkökulmasta, myös vetovoimatekijä koululle ja kunnalle.

Varhennettu kielenopetus siirtymäaikana 2019 – 2020 

Ensi lukuvuosi on siirtymävuosi, jolloin valtionapua alkuopetuksen kielenopetukseen tulee vain 1. luokan opetukseen kevätlukukaudella. Väliinputoajia ovat ensi lukuvuoden 2. luokkalaiset, joilla ei mahdollisesti ole lainkaan varhennettua kielenopetusta. Ongelmia voi tulla myös 1. luokkalaisten lukujärjestyksen laadinnassa ja koulukyydityksissä, jos viikkotuntimäärä on erilainen syys- ja kevätlukukaudella.

Näistä täytyy tehdä päätökset hyvissä ajoin tämän kevään aikana: Onko mahdollisuus osoittaa yksi lisätunti 1. luokkalaisten kielenopetukseen ja kielikasvatukseen syyslukukaudeksi? Olisiko mahdollista toteuttaa varhennettua kielenopetusta 2. luokilla esimerkiksi monialaisena oppimiskokonaisuutena ja kielirikasteisena opetuksena, jos resurssit eivät riitä lisätunteihin?

Jos on mahdollisuus tarjota monia eri kieliä A1-tarjottimella, kannattaa toteuttaa esiopetuksessa oppilaiden kielisuihkutuksia ja huoltajien kielivalintailtoja jo nyt keväällä, hyvissä ajoin ennen kuin kielivalinnat tehdään.

Jos varhennettava A1-kieli on englanti, voi silti miettiä, olisiko mahdollista käynnistää kielenopetusta jo esiopetuksessa kielikasvatuksena ja kielirikasteisena opetuksena. Tällöin pääpaino olisi englannissa, mutta myös muita kieliä voisi suihkutella.

Tuntijako ja lukujärjestys

Nykyään usein alkuopetuksen lukujärjestys on eheyttävä eli jako oppiaineisiin ei välttämättä näy lukujärjestyksessä muuten kuin silloin, jos opettajana on joku muu kuin ”oma ope”. Kielenopetuksessa, jos mahdollista, olisi hyvä toimia niin, että yksi viikkotunti jaetaan pienempiin oppimistuokioihin, jolloin esimerkiksi 20 – 30 minuuttia käytetään uuden asian opetteluun ja siihen tutustumiseen ja 15 – 25 minuuttia käytetään kielirikasteiseen opetukseen päivän alussa tai lopussa tai muiden oppituntien ohessa.

Opetustuokiot voidaan myös jakaa niin, että ”johdatus aiheeseen” tapahtuu kielenopettajan ja alkuopettajan yhteisopettajuutena ja loput luokanopettajan viikon mittaan joustavasti toteuttamina tuokioina. Joustavat ratkaisut ovat tässäkin nimenomaan oppilaan etu.

Opettajien koulutukset ja valmentautuminen

Alkuopetuksen kielenopetus on aivan omanlaistaan. Siinä yhdistyy toiminnallinen ja oppilaskeskeinen pedagogiikka suullisen kielenopetuksen sisältöihin. Opetellaan puhumista, kuuntelemista ja vuorovaikutustaitoja osallistaen ja ikäkaudelle sopivia menetelmiä käyttäen. Kieltenopettajille alkuopetuksen pedagogiikka on haasteellista, koska opetus tapahtuu pääasiallisesti ilman oppikirjaa (ei lukemista tai kirjoittamista) leikkien, laulaen, eläytyen, tutkien ja toimien. Tähän ei opettajainkoulutus ole tähän mennessä antanut juurikaan ohjeita tai malleja.

Luokan- ja alkuopettajille, kielenopetuksen sisällöt, erityisesti ääntäminen ja kielen suullinen tuottaminen sekä vuorovaikutus voivat tuntua aluksi vaikeilta. Tähän kannattaisi opettajien tarttua nyt rivakasti ja hakeutua erilaisiin täydennyskoulutuksiin. Tämä on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan huikeasti. Kannattaa elvyttää myös vanhat pölyttyneet kielitaidot. Koulun henkilöstön laaja osaaminen ja monipuolinen kielitaito ovat varmasti hyödynnettävissä ja kovaa valuuttaa tulevaisuudessa.

Opetuksenjärjestäjän täytyy pitää huolta siitä, että opettajilla on mahdollisuus saada riittävästi täydennyskoulutusta. Myös varhennetun kieltenopetuksen tutoropettajan resursointia kannattaa harkita. Samanaikaisopettajuus ja vertaisoppiminen ovat tutkitusti erittäin tehokkaita keinoja, kun muutetaan menetelmiä ja toimintatapoja ja kokeillaan uutta.

Olisi hyvä esitellä A1-kielen varhentamisen prosessi jo nyt keväällä lautakunnassa. Samalla voidaan osoittaa tarvittavat resurssit opetuksen toteuttamiseen syyslukukaudella, opettajien koulutukseen ja oppimateriaalien hankintaan.

Opetussuunnitelmatyö

Alkuopetuksen A1-kielen opetussuunnitelman perusteet ilmestyvät kommenteille maalikuun alussa. Opetussuunnitelmatyö kannattaa aloittaa tuolloin tutustumalla perusteisiin ja kommentoimalla niitä tarvittaessa.

Lopullinen versio perusteista ilmestyy toukokuun alussa ja silloin käynnistyy omien opetussuunnitelmien laadinta joko kunnassa tai seudullisesti. Kannattaa toimia ripeästi ja vuosiluokkaistaa opetussuunnitelmat sekä tarvittaessa lisätä omat paikalliset ja/tai koulukohtaiset painotukset.

Opetussuunnitelmat vahvistetaan lautakunnassa viimeistään joulukuussa 2019, mutta opetussuunnitelman mukaista opetusta voidaan toki käynnistää jo syyslukukauden alusta 2019, jolloin olisi hyvä olla vahvistetut opetussuunnitelmat käytettävissä.

Tiedottaminen huoltajille

On tärkeää pitää huolta siitä, että huoltajat pysyvät ajan tasalla varhentamisen eri ulottuvuuksista. Mitkä ovat alkuopetuksen kielenopetuksen tavoitteet? Mikä on huoltajan rooli tavoitteiden saavuttamisessa? Mitä menetelmiä käytetään ja miten rohkaistaan puheen tuottamista ja vuorovaikutusta? Vanhempainilloissa vanhemmat päästetään itse oppimaan ja kokeilemaan kieliä laulaen, leikkien, tutkien ja eläytyen.

Onhan tässä pohdittavaa opetuksenjärjestäjille, lautakunnille, rehtoreille ja opettajille. Kiperiäkin ratkaisuja on tehtävä. Toivoisin, että ei mentäisi taas säästöt edellä, vaan mietittäisiin harkiten millaisia eväitä haluamme lapillemme antaa. Kielitaito on tulevaisuustaito!