Wednesday, 29 August 2018

Monet kielet koulun arjessa ja kielirikasteisuus opetuksessa

Oppimista monikielisessä maailmassa 

Suomessa on tällä hetkellä monia varhaiskasvatuksen yksiköitä ja kouluja, joissa useat kielet ja kulttuurit elävät rinnakkain ja kukoistavat. Se, miten niitä osataan hyödyntää opetuksessa ja ryhmien arkisissa käytänteissä, vaihtelee paljon.

Vähintään yhtä paljon on opetusryhmiä ja kouluja, jotka ovat kielellisesti ja kulttuurisesti hyvin homogeenisia ja koostuvat lähes kokonaan kantaväestön jälkikasvusta. Myös näille lapsille altistus eri kielille ja erilaisille kulttuureille olisi tärkeää. Elämmehän maailmassa, jossa ihmisten liikkuminen maasta ja maanosasta toiseen on kasvava trendi.

Eri kielten havainnointi, kielillä leikittely ja kielten käyttö arkisissa tilanteissa ovat osa kielikasvatusta. Kieliä voi aluksi kuunnella ja keskustella sitten siitä, miltä ne kuulostavat. Niitä voi kokeilla ja miettiä ryhmän kanssa, miten eri äänteitä muodostetaan. Netistä löytyy paljon loruja, joita voi yhdessä toistaa ja videoita, joissa esitettyjä lauluja voi laulaa ja leikkiä muillakin kuin kieltentunneilla.

Arjen usein toistuvat autenttiset tilanteet tuovan myös vieraan kielen käytön osaksi ”oikeaa elämää”. Tervehtiminen ja hyvästely, kiitokset ja anteeksipyynnöt sekä ruokapöydässä toimiminen ovat tyypillisesti sellaisia tilanteita, joissa vieraita kieliä voi harjoitella ja käyttää luontevasti ja hauskasti. Erityisen hyvin tällainen eri kielten maistelu sopii varhaiskasvatukseen ja esi- ja alkuopetukseen, kun lapsen eivät vielä kainostele kokeilla ja yrittää, eivätkä pelkää virheitä, kun oppiminen on leikkiä ja toimintaa (ei testaamista ja virheiden osoittelua).

Kun kielitietoinen ja monikielinen toimintakulttuuri on lapsena omaksuttu, puhuminen vieraalla kielellä ei myöhemminkään ole noloa tai pelottavaa.

Mainio tapa lisätä eri kulttuurien kohtaamisia ja altistaa kielille, on hankkia kumppaniluokka tai -ryhmä. Kulttuurisesti moninaiselle ryhmälle voisi olla todella antoisaa tehdä yhteistyötä vastaavan ryhmän kanssa jossain muussa maassa. Sieltä voi löytyä ystäviä sellaisista kulttuureista/maista saapuneille lapsille, jotka ovat Suomessa harvinaisia. Kumppaniluokkien avulla saavat myös kielellisesti ja kulttuurisesti homogeeniset ryhmät/luokat kontakteja eri kulttuureihin. Kumppaniluokkia eri ikäluokille 4-vuotiaista 19-vuotiaisiin löytyy eTwinning-verkoston avulla (www.etwinning.net).

Kielirikasteinen opetus 

Opetus on kielirikasteista, kun alle 25 % toiminnasta järjestetään säännöllisesti ja suunnitellusti jollakin muulla kuin varsinaisella opetuskielellä. Tällöin on siis kysymys toiminnasta, joka on kirjattu koulun opetussuunnitelmaan ja sille on omat tavoitteet ja sisällöt. Kielirikasteisuutta voi opetuksessa kuitenkin viljellä aivan vapaasti ilman, että sitä kirjataan opetussuunnitelmaan. Tällöin kysymys on opetussuunnitelman mukaisesta kielikasvatuksesta, jossa edistetään lapsen kielitietoisuutta ja tuetaan kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän laaja-alaisen osaamisen kehittymistä.

Uuden opetussuunnitelman mukaan jokainen opettaja on kielen opettaja ja kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä. Esimerkiksi matematiikan tunneilla voi harjoitella matematiikan kielen lisäksi numeroita vierailla kielillä. Eri oppiaineissa voi antaa ohjeita ja kannustaa, pelata ja laulaa muillakin kuin äidinkielellä. Kun aloitellaan uuden kielen opiskelua, olisi hyvä saada pientä kertausta ja vahvistusta opittuun myös muiden aineiden oppitunneilla. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä kielenopettajan ja luokanopettajan tai aineenopettajan kanssa. Jos luokanopettaja sattuu olemaan myös vieraan kielen opettaja, tämä on tietysti käytännössä helppo järjestää, mutta silloinkin tarvitaan uudenlaista lähestymistapaa oppimiseen ja koulupäivän rakentumiseen.

Oppiainerajojen ylittäminen edellyttää opettajilta heittäytymistä, leikkimieltä, omalta mukavuusalueelta poistumista ja epävarmuuden sietoa. Se on kuitenkin osa elinikäisen oppimisen polkua ja opettajan ammattitaitoa: olla valmis aina tarvittaessa uusiutumaan ja ottamaan käyttöön uusia opetusmenetelmiä ja harjoitella uusia taitoja. Uusi opetussuunnitelma painottaa oppiainerajoja ylittävien kokonaisuuksien merkitystä ja tulevaisuuden koulu rakentuu enenevästi eheyttäville ja monialaisille oppimiskokonaisuuksille.

Pieniä kielisuihkuja kannattaa kokeilla kielenopetuksen tukena kielenopetusta varhentamalla (esim. A2 kieltä 3. luokalla, B1 ruotsia 5. luokalla ja B2 kieliä silloin tällöin koko kielipolun ajan). Kielikasvatuksen tavoite esiopetuksesta alkaen on vahvistaa lapsen kiinnostusta kieliin ja kulttuureihin sekä rohkaista käyttämään vähäistäkin kielitaitoa. On sanomattakin selvää, että tämän pitäisi koskea myös opettajia. Jokainen (opettajakin) voi tervehtiä venäjäksi tai kiittää ranskaksi, kun vain rohkaistuu. Ääntämismallit löytyvät helposti netistä vaikka Googlen kääntäjästä. Orivedellä kieltenopettajaluokanopettaja kehittelee tänä lukuvuonna malleja, joita voi käyttää ruotsin kielen integroimiseksi 5. luokan opetukseen. Odotamme mielenkiinnolla!

Opetussuunnitelmassa painotetaan, että opetuksessa luodaan siltoja eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Lapsille ja nuorille on tärkeää kokea se mitä opitaan ja opetellaan merkitykselliseksi osaksi koko elämää, ei vain koulua.


Tuesday, 28 August 2018

Tunnelmia Virroilta

Virtain kaupunki lähti mukaan varhennetun kielen hankkeeseen syksyllä 2018. Saimme hankkeeseen myös valtionavustusta. Kävimme pienellä porukalla jo viime keväänä kielitorilla Tampereella hakemassa vinkkejä tunneille ja tietoa Kikatus- projektista, ja nyt siis itse opetus polkaistiin käyntiin.

Kieliin päästään nyt meillä Virroilla tutustumaan jo esikoulussa, ja myös 1-2 luokkalaiset pääsevät harjoittelemaan englantia. Kielten tunnit pitävät pääosin luokanopettajat ja esiopettajat, ja he ovatkin innokkaasti tarttuneet toimeen ja lähteneet tätä toteuttamaan. Pääosin opetetaan englannin kieltä, mutta muidenkin kielien käyttäminen ja mukaan ottaminen on erittäin tervetullutta.

Nyt ollaan jo useampi viikko koulua käyty, ja olen aina ohimennessäni kysellyt varhennettua kieltä opettavilta työkavereilta tunnelmia ja fiiliksiä. Heidän suustaan olen kuullut, että lapset ovat innoissaan lähteneet leikkeihin ja lauluihin mukaan, ja osa lapsista kertoi jo odottavansa kielten tunteja etukäteen.

Tästä kirjasta eräs ryhmä on opetellut muun muassa sitä, kuinka kukko kiekuu eri kielillä.

On lähdetty liikkeelle tutuista sanoista, tervehdyksistä ja lauluista, luettu ehkäpä kirjaa tai harjoiteltu esittelemään itsensä jonkin leikin avulla. Osa on ehtinyt jo laulaa onnittelulauluja niin englanniksi kuin ruotsiksikin.

Mahtavaa nähdä ja kuulla, kuinka paljon lapset kielistä innostuvat!


Nämäkin kirjastolöydöt odottavat pääsyä käyttöön.

-Virtain Kikatus-työryhmä/Noora Pirhonen

Thursday, 7 June 2018

Kielikasvatus, opetussuunnitelma ja varhennettu kielenopetus

Opetushallituksessa on käynnistynyt opetussuunnitelman laatiminen varhennetulle A1 kielen opetukselle. Kysymys on paljon merkittävämmästä tehtävästä kuin tavoitteiden ja sisältöjen vuosiluokkaistamisista 1. ja 2. luokille.

Perusopetuksen uuden (2016) opetussuunnitelman toimeenpano on vielä monelta osin kesken. Edelleen pidetään paljon summatiivisia kokeita, bongataan virheitä ja harjoitellaan kielioppia sen sijaan, että hyödynnettäisiin kielenoppimiselle luontaisia menetelmiä. Ikäkaudesta riippumatta opetuksen painopisteen tulisi olla toiminnallisissa ja oppilaskeskeisissä menetelmissä, kielen suullisessa käytössä erilaisissa vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa mahdollisimman autenttisessa kontekstissa sekä kielessä yhteistoimintana ja merkitysten rakentajana osana oppilaitten omaa elämää.

Painopiste työtavoissa ja laaja-alaisen osaamisen kehittymisessä


Esi- ja alkuopetuksen kielenopetuksen konteksti on aivan erilainen kuin perusopetuksen ylemmillä luokilla. Oppiminen tapahtuu suullisen kielitaidon kehittymisen kautta ja toiminnallisia menetelmiä hyödyntäen: toistetaan, lauletaan, leikitään, lorutellaan, pelataan, esitetään, piirretään, tutkitaan ympäristöä, otetaan kuvia ja tehdään videoita. Varhennetun kielenopetuksen opetussuunnitelmassa painopisteen tulisi olla työtavoissa ja laaja-alaisen osaamisen kehittymisessä (erityisesti L1, L2, L4 ja L5).

Opetuksen pitäisi perustua eheyttävään lähestymistapaan ja kannustaa kielirikasteiseen opetukseen. Varsinaisten kielen oppimistuokioiden ohella kieltä harjoiteltaisiin koulupäivän aikana esim. tervehdittäessä, ruokaillessa ja hyvästellessä. Lisäksi kieltä harjoiteltaisiin eheyttävästi eri oppiaineissa, kuten matematiikassa, ympäristöopissa, liikunnallisissa leikeissä, musiikissa ja kuvataiteessa.

Voisiko tämä olla hetki, jolloin alkuopetuksen käytäntöjä muutettaisiin opetussuunnitelmatasolla eheyttävämpään suuntaan. Käytännössähän alkuopetus usein on jo nyt hyvin eheyttävää ja monialaisesti asioita tutkivaa.

Kielikasvatus kielitietoisessa yhteisössä


Koulua kielitietoisena yhteisönä, jolle on ominaista monikielisyys ja -kulttuurisuus, kuvataan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Kielikasvatus on kielitietoisuuteen ja monikielisyyteen kasvamista ja asia, joka nousee esiin kaikkien kieliaineiden opetussuunnitelmissa. Äidinkielen tavoitteena on 1. – 2. luokilla on ”kannustaa oppilasta kehittämään kielitietoisuuttaan ja … ohjata tekemään havaintoja puhutusta ja kirjoitetusta kielestä ...”. Sisältökuvauksessa ei kuitenkaan nosteta esiin eri kieliä ja kouluyhteisön mahdollista monikielisyyttä.

1. – 2. luokkien toisen kotimaisen ja vieraan kielen opetussuunnitelmissa kohdissa kielikasvatus sanotaan:
"Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja kannustaa käyttämään vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.”
Koska vain harvassa koulussa opiskellaan toista kotimaista tai vierasta kieltä 1. – 2. luokilla, tämä on todennäköisesti jäänyt  monissa kouluissa kokonaan opetuksen ulkopuolelle, niin tärkeää kuin se olisikin.

Opettaja yhdessä oppijana (co-learner)


Nyt, kun A1-kieli varhennetaan alkavaksi jo 1. luokan kevätlukukaudella (2020 alkaen), pitäisi opetussuunnitelmassa kiinnittää erityistä huomiota kielikasvatukseen ja antaa sille selkeät tavoitteet ja sisällöt. Tämä on uusi haaste oppilaitten lisäksi opettajille. Heille täytyy tarjota täydennyskoulutusta siitä, miten havainnoida, herättää kiinnostus ja rohkaista käyttämään eri kieliä. Siis ei vain yhtä kieltä (A1), vaan useita kieliä! Miten opettaja voi rohkaista oppilasta käyttämään vähäistäkin kielitaitoa, jos itse arkailee. Opettajan rooli luokassa muuttuu, kun hän muuttuu kaiken osaavasta asiantuntijasta yhdessä oppijaksi, kun opettaja pääsee jakamaan oppimisen ilon oppilaittensa kanssa ja/tai kun kaksi- tai monikielisestä oppilaasta tulee opettaja, joka opettaa paitsi luokkakavereitaan myös opettajaa.

Hieman mutkia oikoen ja yksinkertaistaen kielikasvatus esi- ja alkuopetuksessa voisi noudattaa seuraavanlaista oppimispolkua:


Niin, ja oikein ihanaa, aurinkoista ja rentouttavaa kesälomaa!

Thursday, 17 May 2018

Porinaa, pöhinää ja paljon kikatusta

Yhdeksän kielenopetuksen varhentamiseen ja kehittämiseen vuoden ajan paneutunutta kärkihanketta esitteli työnsä tuloksia Pirkanmaan Kikatuksen kielitorilla. Oli upeaa nähdä ja kokea sellainen määrä innostusta ja iloa sekä aitoa ylpeyttä omasta työstä. Aivan turhaan me suomalaiset niin usein piilottelemme kynttiläämme vakan alla. Hyvästä työstä on lupa olla ylpeä ja onnistumisista iloita.

Hauskinta on kuitenkin jakaminen. On mahtavaa, kun muut ovat kiinnostuneita ideoistamme, kyselevät, kuuntelevat ja kyselevät lisää. Jokainen seudun hanke on hieman erilainen. Toisissa keskityttiin kielisuihkutuksiin ja eri kielten varhentamiseen. Toisissa kehiteltiin uusia toiminnallisia menetelmiä ja koko koulun toimintakulttuuria. Joissakin oli perustana kieli- ja kulttuurikasvatus. Mutta kaikille yhteistä oli aito innostus ja halu olla luomassa jotain uutta.

Virrat on uusi Pirkanmaan Kikatus -verkoston jäsenkunta, jossa alkaa kielenopetuksen varhennus ensi lukuvuonna. Sieltä mukaan tultiin peräti kuuden opettajan voimin hakemaan ideoita suunnitteluun ja toteutukseen. ”Nyt on niin paljon erilaisia vinkkejä ja materiaaleja, että täytyy oikein rauhassa istua miettimään, mitä kaikkia näistä voimme käyttää,” totesi hankkeen koordinaattori Heli Iso-Koivisto. ”Kiitos jakamisesta!” Niinhän se on. Toisten kokemuksista voi oppia paljon eikä samoja virheitä kannata kaikkien tehdä, kun kokemuksia vaihtamalla ne voi helposti välttää.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kaikki Pirkanmaan Kikatus -verkoston hankkeet jakavat osaamistaan myös netissä. Täältä blogista, yläpuolen sivupalkista pääsee kumppanikuntien omille sivuille, josta löytyy linkit kuntien materiaaleihin ja sivustoille peda.netiin tai omiin blogeihin. Osaamisen, kokemusten ja ideoiden jakaminen on ollut tämän verkoston yhteinen tavoite alusta alkaen.
Hanke-esittelyjen lisäksi mukana oli myös oppimateriaalikustantajia ja Sukol. Mutta hauskin vieras oli varmaan kaikkien mielestä Tampereelle kasvatus- ja opetustoimeen kotiutunut Elias-robotti, joka saapui kikattajaopettaja Nina Pirttinokan seuralaisena. Elias, tanssi ja keikutteli lanteitaan ihan Tom Jonesin tapaan Sex Bomb -kappaleen tahdissa. Hän (vai se?) jutteli englanniksi, vastaili ja kyseli. Ei Eliaksesta voi olla pitämättä.

Kikatuksen kielitorille tultiin myös pitemmän matkan takaa: ainakin Turusta, Hyvinkäältä ja Kokemäeltä. Ja jo seuraavana päivänä kyseltiin somessa, että milloin järjestätte tällaisen tapahtuman uudestaan, kun nyt jäivät kevätkiireiden vuoksi tiedotteet huomaamatta.

Ensi keväänä tempaistaan uudestaan! Ilman muuta. Oli niin hieno tunnelma ja voimaannuttava kokemus.


Sunday, 15 April 2018

Kikatusta kerrakseen Lempäälässä



Eskareiden pajapäivät Ideaparkin PiiPoossa 
                         
Järjestimme 5.–6.4.2018 Ideaparkin Piipoossa kielipajat kaikille kunnan eskareille. Pajoissa kävi yhteensä lähes 400 lasta sekä heidän esiopettajansa ja ohjaajia. Näin jo syyslukukaudella alkanut tutustuminen vieraisiin kieliin ja kulttuureihin jatkui. Toiminnallisten pajojen pitäjiksi pyydettiin ulkopuolisia tahoja, jotta yhteistyö eri tahojen kanssa saisi hyvän alkusysäyksen. Ruotsin pajasta vastasi Pohjola-Norden ja englanninkielisestä pajasta Spoken Word Theatre Company. Saksan kielipajaa piti alkujaan tulla pitämään Goethe Instituutti, mutta he joutuivat valitettavasti perumaaan tulonsa. Lempääläinen ystäväni Jelina Järvinen onneksi pääsi paikalle ja hän suunnitteli kahden päivän varoitusajalla aivan hellyttävän saksapajan, jossa hän esiintyi tunteikkaana klovnina. Avuksi pääsin minä monikielisen kanan roolissa😂

Eskarit touhusivat jokaisessa pajassa puoli tuntia kerrallaan. Ruotsin kielipajassa tehtävänä oli askarrella juhannussalkoon seppele tai kukkanauha. Askartelun jälkeen salon ympärillä tanssittiin ja laulettiin ruotsiksi sammakkolaulua. Englannin pajassa opeteltiin kehonosia leikkien ja laulaen sekä harjoiteltiin kohteliasta tervehtimistä. Myös liikkumisverbit tulivat tutuiksi. Saksapajassa Jelino-klovnin kanssa laulettiin, leikittiin ja jumpattiin sekä hassuteltiin. Lapset viihdyttivät puolestaan klovnia jo aiemmin Kikatus-tuokioissa opitulla banaanilaululla.

Me kaikki Kikatus-tutorit iloitsimme siitä, miten hienosti lapset jaksoivat osallistua 1,5 tunnin ajan ja siitä, miten Kikatus on sekä esiopetusryhmissä että kodeissa otettu vastaan. Samalla viikolla avoinna olleeseen sähköiseen palautekyselyyn vastanneet lapset ja huoltajat ovat antaneet meille paljon kannustavaa, positiivista palautetta. Kikatus on huoltajien mukaan näkynyt myös kodeissa. Lapset ovat esim. lauleskelleet Kikatus-tuokioissa opittuja lauluja. Ensi lukuvuonna Kikatus saa jatkoa alkuopetuksessa ja myös kolmansilla luokilla, jos jatkohankeraha myönnetään. Englantiakin varhennetaan. Tulevana tiistaina esittelemme koululautakunnalle toimintaamme.

Keväiset terveiset Lempäälästä monikieliseltä kanalta ja Kikatus-työryhmältä!




Sunday, 25 March 2018

Iltapäivä Lempäälän esiopettajien kanssa 22.3.2018

Lempäälän Kiaktus-tutorit pitivät keskustelu- ja pajailtapäivän esiopettajien kanssa 22.3. Lempäälän Ehtookodolla.

Tilaisuudessa keskusteltiin lukuvuoden aikana toteutetusta Kikatuksesta, jaettiin ja saatiin uusia toteutusideoita kolmessa pajassa. Opettajat myös vastasivat sähköiseen seurantakyselyyn, jossa kartoitettiin kokemuksia ja kehitysideoita.

Kaksituntinen oli erittäin antoisa ja niin intensiivinen, että valokuvaaminen ihan unohtui:) Pääsääntöisesti tähänastiset kokemukset kieli- ja kulttuurikasvatuksesta olivat positiivisia. Joskus eskariryhmässä on kuitenkin niin paljon haasteita, että Kikatusta on vaikea toteuttaa olemassaolevan tuntikehyksen puitteissa. Lasten kielelliset vaikeudet saattavat myös estää tutustumisen useampaan vieraaseen kieleen.

Kiitos kaikille esiopettajille!

t. Kikatus-työryhmä