Wednesday, 14 March 2018

Tarinallisuus ja pelillisyys varhaisen oppimisen tukena

Varhaista kieltenopetusta kaikkialla -koulutuspäivä Tampereella kokosi mukaan lähes 50 opettajaa (= kielten-, luokan, esi- tai vaka opettajaa), jotka olivat kiinnostuneita pelillisyyden, digitaalisuuden ja tarinallisuuden hyödyntämisestä varhaisessa kieltenopetuksessa.

Päivän aluksi Juha Jalkanen Jyväskylän yliopiston Kielikampukselta taustoitti päivän teemaa valottamalla oppimistapahtumaa eri näkökulmista.

Varhaisessa kieltenoppimisessa on tärkeää oppia havaitsemaan kieliä, miten ja missä ne toimivat ja minkälaisia tehtäviä niillä on arjen eri tilanteissa ja paikoissa (kielikasvatus). Kielen oppimisen merkityksellisyys syntyy rajapinnoilla ulkomaailmaan. Kun kieliä opitaan, tehdään jatkuvasti kytköksiä äidinkieleen ja muihin kieliin sekä omiin havaintoihin ja kokemuksiin.

Koulutuspäivän tavoitteena oli kehittää ymmärrystä teknologioista tavoitteellisen toiminnan tukena ja opetella aktiviteettikokonaisuuksien rakentamisen perusteita ja merkitystä ryhmissä yhdessä tehden.

Pelillinen kielenoppimiskokonaisuus


Hyvä pelillinen kielenoppimiskokonaisuus sisältää ainakin liikkumista, pohtimista (älyllinen haaste), tuottamista ja käsillä tekemistä sekä eri aistien käyttöä. Parhaimmillaan siinä ylitetään oppiaineitten rajoja ja tuetaan laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Näin rakennetut aktiviteetit ovat usein itsessään eriyttäviä eli kaikki voivat osallistua omalla tasollaan ja omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Ne toteutetaan usein pari- tai ryhmätöinä, jolloin voi hyödyntää kunkin ryhmän jäsenen vahvuuksia ja vertaistukea.

Tarinallisuus pelin keskeisenä elementtinä kiinnittää pelin johonkin erityiseen ympäristöön ja antaa siihen liittyvän tavoitteen, joka voi olla jonkin ongelman ratkaiseminen tai hukassa/piilossa olevan asian etsiminen. Peli on siten selkeästi osallistava ja motivoiva toisin kuin pelkkä pelin suorittaminen (loppuun pääseminen) tai voittaminen.

Pelin muoto voi olla monenlainen. Se voi olla esimerkiksi lautapeli, työpiste- tai qr-koodiratatyyppinen tai pakohuone. Sen kesto voi olla yksi oppitunti tai se voi jatkua useiden oppituntien ajan.

Oppimiskokonaisuuden suunnitteluprosessia voi kuvata seuraavasti:



Linkki Juha Jalkasen esitykseen: https://goo.gl/Vc7NAx 

Omat pelit oppimisessa


Koulutuksen keskeisen sisällön muodosti oman pelin suunnittelu 5 – 6 hengen ryhmissä. Lyhyen alkuhämmennyksen jälkeen työhön ryhdyttiin innolla ja ilolla. Tulokset ovat kerrassaan upeita ja lähes valmiita toteutettaviksi.

Ryhmien tuotoksissa on hyödynnetty pelillisyyttä monin eri tavoin. Tehtiin avaruusmatka, etsittiin aarretta tai pääsisäismunia, pelastettiin Eurooppaan eksynyt opettaja jne. Joissakin peleissä hyödynnettiin paljon teknologiaa esim. QR-koodeja, ja joissakin vähemmän. Useimmissa peleissä mietittiin tehtävätyypit ja ohjeistukset siten, että myös pieni lukutaidoton kielenoppija voi osallistua. Silloin tehtävänannossa painottui suullisuus ja visuaalisuus. Yksi peli oli suunniteltu toteutettavaksi yhdessä kummioppilaan kanssa. Näin oppimisen tuki on aina mukana tarvittaessa.

Ryhmätöiden tuloksiin voitte tutustua täällä. Tiedoston lopussa on Siposen Ulpun tekemät lyhyet koosteet jokaisesta ryhmätyöstä ja vinkkejä muutamaan hyödylliseen verkkosivustoon: http://bit.ly/varkipelit 

Koulutuspäivän lopussa tutustuttiin tarinallisuutta hyödyntävään Storyline-menetelmään erityisesti varhennetun kieltenopetuksen näkökulmasta. Siitä lisää seuraavassa kirjoituksessa. :)


No comments:

Post a comment