Valmistaudu varhennettuun

Varhennettu A1-kielenopetus alkaa kaikilla 1. luokan oppilailla viimeistään kevätlukukauden alusta 2020 eli vuoden kuluttua. Nyt on kuitenkin jo hyvä alkaa miettiä ja tehdä päätöksiä siitä, miten varhentaminen toteutetaan.

Onko mahdollisuus valita muitakin A1-kieliä kuin englanti? 

Tämä on aivan keskeinen asia ja usein enemmän tasa-arvo kuin resurssikysymys. Kaksisarjaisissa kouluissa olisi varmasti mahdollisuus tarjota englannin rinnalle myös jotain muuta vaihtoehtoa. Jos kunnassa opiskellaan A2-kieltä, voi myös kokeilla vaihtoehtoa, jossa A1-kielet ovat muita kuin englanti ja A2-kieli kaikille englanti.

Kun tehdään päätöksiä kielitarjottimesta, on tärkeä muistaa, että niihin sitoudutaan koko peruskoulun ajaksi. Opetuksenjärjestäjä sitoutuu tarjoamaan valittua A1-kieltä 9. luokan loppuun, eikä sitä voi lopettaa kesken. Vastaavaa sitoutumista toivotaan tietysti myös oppilailta ja huoltajilta.

Monipuolinen kielenopetus on paitsi yhteiskunnallisesti merkittävää kansallisen kielivarannon näkökulmasta, myös vetovoimatekijä koululle ja kunnalle.

Varhennettu kielenopetus siirtymäaikana 2019 – 2020 

Ensi lukuvuosi on siirtymävuosi, jolloin valtionapua alkuopetuksen kielenopetukseen tulee vain 1. luokan opetukseen kevätlukukaudella. Väliinputoajia ovat ensi lukuvuoden 2. luokkalaiset, joilla ei mahdollisesti ole lainkaan varhennettua kielenopetusta. Ongelmia voi tulla myös 1. luokkalaisten lukujärjestyksen laadinnassa ja koulukyydityksissä, jos viikkotuntimäärä on erilainen syys- ja kevätlukukaudella.

Näistä täytyy tehdä päätökset hyvissä ajoin tämän kevään aikana: Onko mahdollisuus osoittaa yksi lisätunti 1. luokkalaisten kielenopetukseen ja kielikasvatukseen syyslukukaudeksi? Olisiko mahdollista toteuttaa varhennettua kielenopetusta 2. luokilla esimerkiksi monialaisena oppimiskokonaisuutena ja kielirikasteisena opetuksena, jos resurssit eivät riitä lisätunteihin?

Jos on mahdollisuus tarjota monia eri kieliä A1-tarjottimella, kannattaa toteuttaa esiopetuksessa oppilaiden kielisuihkutuksia ja huoltajien kielivalintailtoja jo nyt keväällä, hyvissä ajoin ennen kuin kielivalinnat tehdään.

Jos varhennettava A1-kieli on englanti, voi silti miettiä, olisiko mahdollista käynnistää kielenopetusta jo esiopetuksessa kielikasvatuksena ja kielirikasteisena opetuksena. Tällöin pääpaino olisi englannissa, mutta myös muita kieliä voisi suihkutella.

Tuntijako ja lukujärjestys

Nykyään usein alkuopetuksen lukujärjestys on eheyttävä eli jako oppiaineisiin ei välttämättä näy lukujärjestyksessä muuten kuin silloin, jos opettajana on joku muu kuin ”oma ope”. Kielenopetuksessa, jos mahdollista, olisi hyvä toimia niin, että yksi viikkotunti jaetaan pienempiin oppimistuokioihin, jolloin esimerkiksi 20 – 30 minuuttia käytetään uuden asian opetteluun ja siihen tutustumiseen ja 15 – 25 minuuttia käytetään kielirikasteiseen opetukseen päivän alussa tai lopussa tai muiden oppituntien ohessa.

Opetustuokiot voidaan myös jakaa niin, että ”johdatus aiheeseen” tapahtuu kielenopettajan ja alkuopettajan yhteisopettajuutena ja loput luokanopettajan viikon mittaan joustavasti toteuttamina tuokioina. Joustavat ratkaisut ovat tässäkin nimenomaan oppilaan etu.

Opettajien koulutukset ja valmentautuminen

Alkuopetuksen kielenopetus on aivan omanlaistaan. Siinä yhdistyy toiminnallinen ja oppilaskeskeinen pedagogiikka suullisen kielenopetuksen sisältöihin. Opetellaan puhumista, kuuntelemista ja vuorovaikutustaitoja osallistaen ja ikäkaudelle sopivia menetelmiä käyttäen. Kieltenopettajille alkuopetuksen pedagogiikka on haasteellista, koska opetus tapahtuu pääasiallisesti ilman oppikirjaa (ei lukemista tai kirjoittamista) leikkien, laulaen, eläytyen, tutkien ja toimien. Tähän ei opettajainkoulutus ole tähän mennessä antanut juurikaan ohjeita tai malleja.

Luokan- ja alkuopettajille, kielenopetuksen sisällöt, erityisesti ääntäminen ja kielen suullinen tuottaminen sekä vuorovaikutus voivat tuntua aluksi vaikeilta. Tähän kannattaisi opettajien tarttua nyt rivakasti ja hakeutua erilaisiin täydennyskoulutuksiin. Tämä on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan huikeasti. Kannattaa elvyttää myös vanhat pölyttyneet kielitaidot. Koulun henkilöstön laaja osaaminen ja monipuolinen kielitaito ovat varmasti hyödynnettävissä ja kovaa valuuttaa tulevaisuudessa.

Opetuksenjärjestäjän täytyy pitää huolta siitä, että opettajilla on mahdollisuus saada riittävästi täydennyskoulutusta. Myös varhennetun kieltenopetuksen tutoropettajan resursointia kannattaa harkita. Samanaikaisopettajuus ja vertaisoppiminen ovat tutkitusti erittäin tehokkaita keinoja, kun muutetaan menetelmiä ja toimintatapoja ja kokeillaan uutta.

Olisi hyvä esitellä A1-kielen varhentamisen prosessi jo nyt keväällä lautakunnassa. Samalla voidaan osoittaa tarvittavat resurssit opetuksen toteuttamiseen syyslukukaudella, opettajien koulutukseen ja oppimateriaalien hankintaan.

Opetussuunnitelmatyö

Alkuopetuksen A1-kielen opetussuunnitelman perusteet ilmestyvät kommenteille maalikuun alussa. Opetussuunnitelmatyö kannattaa aloittaa tuolloin tutustumalla perusteisiin ja kommentoimalla niitä tarvittaessa.

Lopullinen versio perusteista ilmestyy toukokuun alussa ja silloin käynnistyy omien opetussuunnitelmien laadinta joko kunnassa tai seudullisesti. Kannattaa toimia ripeästi ja vuosiluokkaistaa opetussuunnitelmat sekä tarvittaessa lisätä omat paikalliset ja/tai koulukohtaiset painotukset.

Opetussuunnitelmat vahvistetaan lautakunnassa viimeistään joulukuussa 2019, mutta opetussuunnitelman mukaista opetusta voidaan toki käynnistää jo syyslukukauden alusta 2019, jolloin olisi hyvä olla vahvistetut opetussuunnitelmat käytettävissä.

Tiedottaminen huoltajille

On tärkeää pitää huolta siitä, että huoltajat pysyvät ajan tasalla varhentamisen eri ulottuvuuksista. Mitkä ovat alkuopetuksen kielenopetuksen tavoitteet? Mikä on huoltajan rooli tavoitteiden saavuttamisessa? Mitä menetelmiä käytetään ja miten rohkaistaan puheen tuottamista ja vuorovaikutusta? Vanhempainilloissa vanhemmat päästetään itse oppimaan ja kokeilemaan kieliä laulaen, leikkien, tutkien ja eläytyen.

Onhan tässä pohdittavaa opetuksenjärjestäjille, lautakunnille, rehtoreille ja opettajille. Kiperiäkin ratkaisuja on tehtävä. Toivoisin, että ei mentäisi taas säästöt edellä, vaan mietittäisiin harkiten millaisia eväitä haluamme lapillemme antaa. Kielitaito on tulevaisuustaito!