Makupaloja ja rajojen ylityksiä: VOPS:ssa avataan uusia näkökulmia kielen opetukseen

Ympäröivän maailman monikielisyys

Uudet 1. – 2. luokkien vieraan kielen opetussuunnitelman perusteet (VOPS) avaavat entistä laajemman näkökulman kielikasvatukseen ja kielten oppimiseen sekä kieliin osana maailmaa, jossa elämme. Tänä päivänä lähiympäristömme on täynnä kielellisiä virikkeitä. Kuulemme ja näemme molempien kotimaisten ja englannin lisäksi kymmeniä eri kieliä katukuvassa, tuotepakkauksissa, netissä, televisiossa, matkailukohteissa ja melkein missä vain. Lisäksi monet koulut ovat kielellisesti ja kulttuurisesti todella moninaisia.

Kaikkea edellä kuvattua kielellistä runsautta halutaan nyt hyödyntää varhaisessa kielenopetuksessa. Tavoitteena on herätellä oppilaitten uteliaisuutta kaikkiin kieliin ja opetuksen tulee ”tukea oppilaan kykyä havainnoida ja hyödyntää ympäröivässä maailmassa olevia kielellisiä ja kulttuurisia virikkeitä”. Luokkahuoneen ja koulun ovet avataan ulkomaailmaan. Koko koulu ja koulun lähiympäristö ovat oppimisympäristöjä, joissa monikielisyys ja kulttuurinen moninaisuus ovat läsnä ja näkyvissä.

Kielet koulupolulla

Vaikka suurin osa kouluista tarjoaa (ainakin nyt ensivaiheessa) vain englantia varhennettuna A1-kielenä, VOPS:ssa kiinnitetään huomiota myös muihin koulussa ja koko koulupolun aikana opetettaviin kieliin. Oli varhennettava kieli mikä tahansa,

”oppilaille tarjotaan tilaisuuksia tutustua myös muihin koulun tarjoamiin kieliin. Heille kerrotaan monipuolisen kielitaidon merkityksestä ja heitä kannustetaan opiskelemaan monipuolisesti kieliä”.

Orivedellä olemme laatineet kuuden oppitunnin mittaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa tutustutaan Orivedellä opetettaviin kieliin ja samalla eri kulttuureihin. Nämä Storyline-menetelmään perustuvat Maailmanmatkaajien seikkailut laadittiin Kärkihankkeen opetuskokeiluina, mutta ovat iloksemme käytettävissä edelleen osana varhennettua englannin opetussuunnitelmaa ja opetusta.

Tämä on myös uudessa VOPS:ssa sellainen sisältöalue, joka voi tulla yllätyksenä monille hyvin suppeasti oppiaineorientoituneille opettajille.

Vähäinenkin kielitaito tärkeää

Kaikki kielitaito, vähäinenkin, helpottaa uuden kielen oppimista. Meillä Suomessa vähäistä kielitaito ei juuri arvosteta. Koulut tarjoavat pitkiä kielipolkuja, joiden tavoitteena on menestyminen ylioppilaskirjoituksissa, eivät niinkäänvuorovaikutus-, ryhmätyö- tai työelämätaidot. Arjen tilanteissa pärjääminen, rupattelutaito ja rohkeus ovat niitä kielitaidon elementtejä, joita eniten tarvitaan, nyt ja tulevaisuudessa.

VOPS:ssa kannustetaan käyttämään rohkeasti vierasta kieltä heti ensimmäisestä oppitunnista alkaen ja iloitaan oppimisen ja osaamisen lisäksi yrittämisestä. Virheiden osoittelun sijasta kannustetaan arvaamaan, kokeilemaan, päättelemään ja käyttämään luovuutta.

Kielitietoisuus ja päättelytaidot

Kielenopetuksen tavoitteena (T4) on

”ohjata oppilasta tekemään havaintoja kielestä ja kielenkäytöstä sekä kehittämään kielellistä päättelykykyä”.

Kieli on merkityksellistä silloin, kun se on vahvasti kiinni kontekstissa: vuorovaikutustilanteessa, tarinassa, laulussa, pelissä tai leikissä. Kielen kontekstia voivat olla myös muut kielet. Kontekstuaalisuus mahdollistaa arvaamisen ja päättelyn.

VOPS:ssa tuetaan ajattelu- ja päättelytaitojen kehittämistä ja annetaan työkaluja ymmärtämistaitojen kehittämiseen. Kielen oppiminen ei ole vain ulkoa oppimista, vaan oppilaat harjoittelevat "sanojen merkitysten päättelyä asiayhteyden, yleistiedon tai muiden kielten osaamisen perusteella.”

Tähän liittyy oleellisesti se, että kielten opetusta kannattaa eheyttää ja nivoa eri oppiaineitten opetukseen sekä erilaisiin arkipäivän oppimistilanteisiin. Laskea voi välillä englanniksi, tervehtiä venäjäksi ja ohjeita antaa ranskaksi. Näin kielen kontekstuaalisuus vahvistuu, merkitysten päättely on luontevaa ja ajattelun taidot kehittyvät.


A1-kielen opetussuunnitelman perusteet koskien vieraan kielen opetusta vuosiluokilla 1 - 2.

Ja niin kone nousi siivilleen… huikeita kielenopetuksen kokeiluja Orivedellä

Osana kielenopetuksen kehittämishanketta, Oriveden kielipolulla kehitettiin ja kokeiltiin erilaisia oppiainerajat ylittäviä ja oppilaita vahvasti osallistavia oppimiskokonaisuuksia. Rovastinkankaan koulun kielen- ja luokanopettaja Suvi Revonniemi on jo pitkään kokeillut työssään toiminnallisia, suullista kielitaitoa ja vuorovaikutusta kehittäviä oppimismenetelmiä, oppiainerajoja ylittäviä eheyttäviä oppimiskokonaisuuksia tavoitteena rohkaista oppilaita puhumaan ja toimimaan vuorovaikutuksessa. Kehittämishankkeen myötä me muutkin pääsemme nauttimaan Suvin kokeiluista ja kokeilemaan itsekin.

ROK Airlines 

ROK Airlines on liveroolipeli, jossa teemana on matkailu ja maantieto. Samalla se on monialainen oppimiskokonaisuus, jossa oppilaat pääsevät kehittämään englannin ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen lisäksi ryhmätyöskentely- ja projektityötaitojaan. Matkakohteina ovat Thaimaa ja Australia, koska Aasia on 6. luokan kevään maantiedon oppisisällöissä.

Oppimiskokonaisuus koostuu erilaisista matkustamiseen liittyvistä toimintapisteistä kuten lentokone, lentokenttä, hotelli, ravintola, turistibussi, luonto-opas, kahvila jne.

Oppilaat työskentelevät pareittain. He valitsevat jonkin työtehtävän, jonka ideoivat ja valmistelevat itse. He hakevat tietoa aiheesta ja selvittävät aiheeseen liittyviä sanoja ja sanontoja, kukin taitonsa mukaan. Puolet 40 oppilaan ryhmästä on työvuorossa ja puolet turisteina. Turistivuorossa olevat parit saavat luoda itselleen roolit. He ovat eläkeläispariskunta, kaverit, työmatkalla, julkkiksia ja mitä vain itse keksivätkään.

Koulun sali muunnetaan lentokentäksi, lentokoneeksi ja lomakohteeksi. Oppilaat suunnittelevat ja valmistavat kyltit opastamaan turisteja, rakentavat kahvilat ja ravintola pöytineen ja tuoleineen jne.  Joskus matkalle pääsevät myös koulun muut oppilaat.

Lisää aiheesta täältä

Amigurumit ruotsalaisina kavereina 

Puhuminen vieraalla kielellä tuntuu usein oppilaista nololta tai on vaikea keksiä mitä sanoisi. Kun puhujana on veikeä Amigurumi, voi käyttää mielikuvitustaan ja puhumista riittää. Amigurumi saa tehdä virheitä ja puhua vähän hassusti.

Tässä kokeilussa yhdistetään käsityöt ruotsinkieleen. Käsityötunneilla oppilaat virkkaavat japanilaiset maskotit eli Amigurumit. Jo suunnitteluvaiheessa Amigurumeille keksitään ruotsinkielinen nimi. Valmistuttuaan niistä tulee oppilaiden parhaita ruotsalaisia ystäviä.

Valmiit maskotit esittelevät itsensä ruotsintunneilla. Niille keksitään persoonallisuus, harrastuksia, perhe jne. Oppilaat tekevät videoita tai näytelmiä uusien kavereidensa kanssa ja pitävät kaveristaan esitelmän, kaikki tietysti ruotsiksi.

Lisää ruotsin kokeiluista täältä

Ciao, Hej på dig, ¡Hola! – kieli- ja kulttuuriaiheiset valinnaiskurssit

Rovastinkankaan koulu on kirjannut opetussuunnitelmaansa kansainvälisyys- ja kielipainotteisen opetuksen. Se tarkoittaa, että koululla on jatkuvasti käynnissä kansainvälisiä yhteistyöprojekteja. Varhennettua englantia on opiskeltu jo vuosia esiopetuksesta 2. luokalle.

Uuden opetussuunnitelman myötä 4. – 6. luokille tarjoutui mahdollisuus valinnaiskursseihin. Kieli- ja kansainvälisyysteemaa painottaen Suvi ideoi ja opettajat yhdessä toteuttivat kevätlukukaudelle valinnaiskurssitarjottimen, josta oppilaat saivat valita mieleisensä kurssin.

Tänä keväänä toisen kerran toteutettu kurssitarjotin on ollut todella suosittu. Kursseilla on opeteltu paljon eri kielten tervehdyksiä ja muita arkipäivän sanontoja, mutta myös tanssittu, askarreltu, tehty videoita ja Thinglink-esityksiä ja tutustuttu eri maiden kulttuureihin. Kursseilla opiskelu on oppilaskeskeistä ja toiminnallista tekemällä oppimista. Oppilaat ovat itse voineet ideoida tehtäviä ja käyttää paljon luovuutta ja tietotekniikkaa.

Lyhytkurssien tuotoksia esiteltiin Eurooppa-päivän messuilla, jonne oppilaat olivat suunnitelleen toiminnallisia työpisteitä. Espanjan kurssilaiset järjestivät lentomatkan Alicanteen (kaikki kuulutukset sujuvasti kolmella kielellä). Ruotsin ryhmäläisten kanssa matkustettiin autolautalla päiväksi Tukholmaan, jossa sai mm. tavata kuninkaallisen perheen edustajia. Saksan ryhmäläiset tarjoilivat struudelia ja rinkeleitä ja Islannin ryhmässä sai yrittää arvata/päätellä, mitä pieni islanninkielinen vuoropuhelu tarkoitti. Kielikasvatusta parhaimmillaan. Italian ryhmässä yhdisteltiin italian sanoja suomen sanoihin. Lisäksi oli tanssiesityksiä, upeita veistoksia Euroopan nähtävyyksistä. Pikkuvaltioitten työpisteellä kaikki kiinnostuneet saivat valokuvauttaa itsensä mieleisessään maisemassa Maltalla tai Monacossa.

Lisää Rovastinkankaan koulun lyhytvalinnaisista täällä

Luovuuden ja mielikuvituksen lentoa

Kielenopetuksen kehittämishankkeen myötä monialaisia ja monikielisiä oppimiskokonaisuuksia on toteutettu jo parin vuoden ajan myös esi- ja alkuopetuksessa. Lapset ovat olleet innoissaan. Ylemmillä luokilla toteutetut toiminnalliset kurssit ja projektit osoittavat, että kaiken ikäiset lapset ovat kiinnostuneita oppimaan eri kieliä ja käyttämään vähäistäkin kielitaitoa, jos ja kun siihen annetaan tilaisuus ja oppijan osallisuutta vahvistetaan. Kun oppimiseen yhdistyy oppilaitten osallisuus ja oman oppimisen suunnittelu, luovuus ja merkityksellisyys, voi vain ihastella ja nauttia, kun koulun käytävillä kuuluu iloinen Buongiorno!, Halló! tai ¿Que pasa?

Oriveden kielipolku

Valmistaudu varhennettuun

Varhennettu A1-kielenopetus alkaa kaikilla 1. luokan oppilailla viimeistään kevätlukukauden alusta 2020 eli vuoden kuluttua. Nyt on kuitenkin jo hyvä alkaa miettiä ja tehdä päätöksiä siitä, miten varhentaminen toteutetaan.

Onko mahdollisuus valita muitakin A1-kieliä kuin englanti? 

Tämä on aivan keskeinen asia ja usein enemmän tasa-arvo kuin resurssikysymys. Kaksisarjaisissa kouluissa olisi varmasti mahdollisuus tarjota englannin rinnalle myös jotain muuta vaihtoehtoa. Jos kunnassa opiskellaan A2-kieltä, voi myös kokeilla vaihtoehtoa, jossa A1-kielet ovat muita kuin englanti ja A2-kieli kaikille englanti.

Kun tehdään päätöksiä kielitarjottimesta, on tärkeä muistaa, että niihin sitoudutaan koko peruskoulun ajaksi. Opetuksenjärjestäjä sitoutuu tarjoamaan valittua A1-kieltä 9. luokan loppuun, eikä sitä voi lopettaa kesken. Vastaavaa sitoutumista toivotaan tietysti myös oppilailta ja huoltajilta.

Monipuolinen kielenopetus on paitsi yhteiskunnallisesti merkittävää kansallisen kielivarannon näkökulmasta, myös vetovoimatekijä koululle ja kunnalle.

Varhennettu kielenopetus siirtymäaikana 2019 – 2020 

Ensi lukuvuosi on siirtymävuosi, jolloin valtionapua alkuopetuksen kielenopetukseen tulee vain 1. luokan opetukseen kevätlukukaudella. Väliinputoajia ovat ensi lukuvuoden 2. luokkalaiset, joilla ei mahdollisesti ole lainkaan varhennettua kielenopetusta. Ongelmia voi tulla myös 1. luokkalaisten lukujärjestyksen laadinnassa ja koulukyydityksissä, jos viikkotuntimäärä on erilainen syys- ja kevätlukukaudella.

Näistä täytyy tehdä päätökset hyvissä ajoin tämän kevään aikana: Onko mahdollisuus osoittaa yksi lisätunti 1. luokkalaisten kielenopetukseen ja kielikasvatukseen syyslukukaudeksi? Olisiko mahdollista toteuttaa varhennettua kielenopetusta 2. luokilla esimerkiksi monialaisena oppimiskokonaisuutena ja kielirikasteisena opetuksena, jos resurssit eivät riitä lisätunteihin?

Jos on mahdollisuus tarjota monia eri kieliä A1-tarjottimella, kannattaa toteuttaa esiopetuksessa oppilaiden kielisuihkutuksia ja huoltajien kielivalintailtoja jo nyt keväällä, hyvissä ajoin ennen kuin kielivalinnat tehdään.

Jos varhennettava A1-kieli on englanti, voi silti miettiä, olisiko mahdollista käynnistää kielenopetusta jo esiopetuksessa kielikasvatuksena ja kielirikasteisena opetuksena. Tällöin pääpaino olisi englannissa, mutta myös muita kieliä voisi suihkutella.

Tuntijako ja lukujärjestys

Nykyään usein alkuopetuksen lukujärjestys on eheyttävä eli jako oppiaineisiin ei välttämättä näy lukujärjestyksessä muuten kuin silloin, jos opettajana on joku muu kuin ”oma ope”. Kielenopetuksessa, jos mahdollista, olisi hyvä toimia niin, että yksi viikkotunti jaetaan pienempiin oppimistuokioihin, jolloin esimerkiksi 20 – 30 minuuttia käytetään uuden asian opetteluun ja siihen tutustumiseen ja 15 – 25 minuuttia käytetään kielirikasteiseen opetukseen päivän alussa tai lopussa tai muiden oppituntien ohessa.

Opetustuokiot voidaan myös jakaa niin, että ”johdatus aiheeseen” tapahtuu kielenopettajan ja alkuopettajan yhteisopettajuutena ja loput luokanopettajan viikon mittaan joustavasti toteuttamina tuokioina. Joustavat ratkaisut ovat tässäkin nimenomaan oppilaan etu.

Opettajien koulutukset ja valmentautuminen

Alkuopetuksen kielenopetus on aivan omanlaistaan. Siinä yhdistyy toiminnallinen ja oppilaskeskeinen pedagogiikka suullisen kielenopetuksen sisältöihin. Opetellaan puhumista, kuuntelemista ja vuorovaikutustaitoja osallistaen ja ikäkaudelle sopivia menetelmiä käyttäen. Kieltenopettajille alkuopetuksen pedagogiikka on haasteellista, koska opetus tapahtuu pääasiallisesti ilman oppikirjaa (ei lukemista tai kirjoittamista) leikkien, laulaen, eläytyen, tutkien ja toimien. Tähän ei opettajainkoulutus ole tähän mennessä antanut juurikaan ohjeita tai malleja.

Luokan- ja alkuopettajille, kielenopetuksen sisällöt, erityisesti ääntäminen ja kielen suullinen tuottaminen sekä vuorovaikutus voivat tuntua aluksi vaikeilta. Tähän kannattaisi opettajien tarttua nyt rivakasti ja hakeutua erilaisiin täydennyskoulutuksiin. Tämä on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan huikeasti. Kannattaa elvyttää myös vanhat pölyttyneet kielitaidot. Koulun henkilöstön laaja osaaminen ja monipuolinen kielitaito ovat varmasti hyödynnettävissä ja kovaa valuuttaa tulevaisuudessa.

Opetuksenjärjestäjän täytyy pitää huolta siitä, että opettajilla on mahdollisuus saada riittävästi täydennyskoulutusta. Myös varhennetun kieltenopetuksen tutoropettajan resursointia kannattaa harkita. Samanaikaisopettajuus ja vertaisoppiminen ovat tutkitusti erittäin tehokkaita keinoja, kun muutetaan menetelmiä ja toimintatapoja ja kokeillaan uutta.

Olisi hyvä esitellä A1-kielen varhentamisen prosessi jo nyt keväällä lautakunnassa. Samalla voidaan osoittaa tarvittavat resurssit opetuksen toteuttamiseen syyslukukaudella, opettajien koulutukseen ja oppimateriaalien hankintaan.

Opetussuunnitelmatyö

Alkuopetuksen A1-kielen opetussuunnitelman perusteet ilmestyvät kommenteille maalikuun alussa. Opetussuunnitelmatyö kannattaa aloittaa tuolloin tutustumalla perusteisiin ja kommentoimalla niitä tarvittaessa.

Lopullinen versio perusteista ilmestyy toukokuun alussa ja silloin käynnistyy omien opetussuunnitelmien laadinta joko kunnassa tai seudullisesti. Kannattaa toimia ripeästi ja vuosiluokkaistaa opetussuunnitelmat sekä tarvittaessa lisätä omat paikalliset ja/tai koulukohtaiset painotukset.

Opetussuunnitelmat vahvistetaan lautakunnassa viimeistään joulukuussa 2019, mutta opetussuunnitelman mukaista opetusta voidaan toki käynnistää jo syyslukukauden alusta 2019, jolloin olisi hyvä olla vahvistetut opetussuunnitelmat käytettävissä.

Tiedottaminen huoltajille

On tärkeää pitää huolta siitä, että huoltajat pysyvät ajan tasalla varhentamisen eri ulottuvuuksista. Mitkä ovat alkuopetuksen kielenopetuksen tavoitteet? Mikä on huoltajan rooli tavoitteiden saavuttamisessa? Mitä menetelmiä käytetään ja miten rohkaistaan puheen tuottamista ja vuorovaikutusta? Vanhempainilloissa vanhemmat päästetään itse oppimaan ja kokeilemaan kieliä laulaen, leikkien, tutkien ja eläytyen.

Onhan tässä pohdittavaa opetuksenjärjestäjille, lautakunnille, rehtoreille ja opettajille. Kiperiäkin ratkaisuja on tehtävä. Toivoisin, että ei mentäisi taas säästöt edellä, vaan mietittäisiin harkiten millaisia eväitä haluamme lapillemme antaa. Kielitaito on tulevaisuustaito!

Kielikasvatus, opetussuunnitelma ja varhennettu kielenopetus

Opetushallituksessa on käynnistynyt opetussuunnitelman laatiminen varhennetulle A1 kielen opetukselle. Kysymys on paljon merkittävämmästä tehtävästä kuin tavoitteiden ja sisältöjen vuosiluokkaistamisista 1. ja 2. luokille.

Perusopetuksen uuden (2016) opetussuunnitelman toimeenpano on vielä monelta osin kesken. Edelleen pidetään paljon summatiivisia kokeita, bongataan virheitä ja harjoitellaan kielioppia sen sijaan, että hyödynnettäisiin kielenoppimiselle luontaisia menetelmiä. Ikäkaudesta riippumatta opetuksen painopisteen tulisi olla toiminnallisissa ja oppilaskeskeisissä menetelmissä, kielen suullisessa käytössä erilaisissa vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa mahdollisimman autenttisessa kontekstissa sekä kielessä yhteistoimintana ja merkitysten rakentajana osana oppilaitten omaa elämää.

Painopiste työtavoissa ja laaja-alaisen osaamisen kehittymisessä

Esi- ja alkuopetuksen kielenopetuksen konteksti on aivan erilainen kuin perusopetuksen ylemmillä luokilla. Oppiminen tapahtuu suullisen kielitaidon kehittymisen kautta ja toiminnallisia menetelmiä hyödyntäen: toistetaan, lauletaan, leikitään, lorutellaan, pelataan, esitetään, piirretään, tutkitaan ympäristöä, otetaan kuvia ja tehdään videoita. Varhennetun kielenopetuksen opetussuunnitelmassa painopisteen tulisi olla työtavoissa ja laaja-alaisen osaamisen kehittymisessä (erityisesti L1, L2, L4 ja L5).

Opetuksen pitäisi perustua eheyttävään lähestymistapaan ja kannustaa kielirikasteiseen opetukseen. Varsinaisten kielen oppimistuokioiden ohella kieltä harjoiteltaisiin koulupäivän aikana esim. tervehdittäessä, ruokaillessa ja hyvästellessä. Lisäksi kieltä harjoiteltaisiin eheyttävästi eri oppiaineissa, kuten matematiikassa, ympäristöopissa, liikunnallisissa leikeissä, musiikissa ja kuvataiteessa.

Voisiko tämä olla hetki, jolloin alkuopetuksen käytäntöjä muutettaisiin opetussuunnitelmatasolla eheyttävämpään suuntaan. Käytännössähän alkuopetus usein on jo nyt hyvin eheyttävää ja monialaisesti asioita tutkivaa.

Kielikasvatus kielitietoisessa yhteisössä

Koulua kielitietoisena yhteisönä, jolle on ominaista monikielisyys ja -kulttuurisuus, kuvataan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Kielikasvatus on kielitietoisuuteen ja monikielisyyteen kasvamista ja asia, joka nousee esiin kaikkien kieliaineiden opetussuunnitelmissa. Äidinkielen tavoitteena on 1. – 2. luokilla on ”kannustaa oppilasta kehittämään kielitietoisuuttaan ja … ohjata tekemään havaintoja puhutusta ja kirjoitetusta kielestä ...”. Sisältökuvauksessa ei kuitenkaan nosteta esiin eri kieliä ja kouluyhteisön mahdollista monikielisyyttä.

1. – 2. luokkien toisen kotimaisen ja vieraan kielen opetussuunnitelmissa kohdissa kielikasvatus sanotaan:

"Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja kannustaa käyttämään vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.”

Koska vain harvassa koulussa opiskellaan toista kotimaista tai vierasta kieltä 1. – 2. luokilla, tämä on todennäköisesti jäänyt  monissa kouluissa kokonaan opetuksen ulkopuolelle, niin tärkeää kuin se olisikin.

Opettaja yhdessä oppijana (co-learner)

Nyt, kun A1-kieli varhennetaan alkavaksi jo 1. luokan kevätlukukaudella (2020 alkaen), pitäisi opetussuunnitelmassa kiinnittää erityistä huomiota kielikasvatukseen ja antaa sille selkeät tavoitteet ja sisällöt. Tämä on uusi haaste oppilaitten lisäksi opettajille. Heille täytyy tarjota täydennyskoulutusta siitä, miten havainnoida, herättää kiinnostus ja rohkaista käyttämään eri kieliä. Siis ei vain yhtä kieltä (A1), vaan useita kieliä! Miten opettaja voi rohkaista oppilasta käyttämään vähäistäkin kielitaitoa, jos itse arkailee. Opettajan rooli luokassa muuttuu, kun hän muuttuu kaiken osaavasta asiantuntijasta yhdessä oppijaksi, kun opettaja pääsee jakamaan oppimisen ilon oppilaittensa kanssa ja/tai kun kaksi- tai monikielisestä oppilaasta tulee opettaja, joka opettaa paitsi luokkakavereitaan myös opettajaa.

Hieman mutkia oikoen ja yksinkertaistaen kielikasvatus esi- ja alkuopetuksessa voisi noudattaa seuraavanlaista oppimispolkua:

Niin, ja oikein ihanaa, aurinkoista ja rentouttavaa kesälomaa!

Kikatuksen kielitori - kielenopetuksen varhennus- ja kehittämisideoita esittelyssä!

Ohjelman tulostettava pdf-versio täällä: http://www.orivedenkoulut.net/tiedostot/2018/Pirkanmaan-Kikatus-kielitori-ohjelma.pdf (avautuu parhaiten Chromessa tai Mozillassa)

Tarinallisuus ja pelillisyys varhaisen oppimisen tukena

Varhaista kieltenopetusta kaikkialla -koulutuspäivä Tampereella kokosi mukaan lähes 50 opettajaa (= kielten-, luokan, esi- tai vaka opettajaa), jotka olivat kiinnostuneita pelillisyyden, digitaalisuuden ja tarinallisuuden hyödyntämisestä varhaisessa kieltenopetuksessa.

Päivän aluksi Juha Jalkanen Jyväskylän yliopiston Kielikampukselta taustoitti päivän teemaa valottamalla oppimistapahtumaa eri näkökulmista.

Varhaisessa kieltenoppimisessa on tärkeää oppia havaitsemaan kieliä, miten ja missä ne toimivat ja minkälaisia tehtäviä niillä on arjen eri tilanteissa ja paikoissa (kielikasvatus). Kielen oppimisen merkityksellisyys syntyy rajapinnoilla ulkomaailmaan. Kun kieliä opitaan, tehdään jatkuvasti kytköksiä äidinkieleen ja muihin kieliin sekä omiin havaintoihin ja kokemuksiin.

Koulutuspäivän tavoitteena oli kehittää ymmärrystä teknologioista tavoitteellisen toiminnan tukena ja opetella aktiviteettikokonaisuuksien rakentamisen perusteita ja merkitystä ryhmissä yhdessä tehden.

Pelillinen kielenoppimiskokonaisuus

Hyvä pelillinen kielenoppimiskokonaisuus sisältää ainakin liikkumista, pohtimista (älyllinen haaste), tuottamista ja käsillä tekemistä sekä eri aistien käyttöä. Parhaimmillaan siinä ylitetään oppiaineitten rajoja ja tuetaan laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Näin rakennetut aktiviteetit ovat usein itsessään eriyttäviä eli kaikki voivat osallistua omalla tasollaan ja omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Ne toteutetaan usein pari- tai ryhmätöinä, jolloin voi hyödyntää kunkin ryhmän jäsenen vahvuuksia ja vertaistukea.

Tarinallisuus pelin keskeisenä elementtinä kiinnittää pelin johonkin erityiseen ympäristöön ja antaa siihen liittyvän tavoitteen, joka voi olla jonkin ongelman ratkaiseminen tai hukassa/piilossa olevan asian etsiminen. Peli on siten selkeästi osallistava ja motivoiva toisin kuin pelkkä pelin suorittaminen (loppuun pääseminen) tai voittaminen.

Pelin muoto voi olla monenlainen. Se voi olla esimerkiksi lautapeli, työpiste- tai qr-koodiratatyyppinen tai pakohuone. Sen kesto voi olla yksi oppitunti tai se voi jatkua useiden oppituntien ajan.

Oppimiskokonaisuuden suunnitteluprosessia voi kuvata seuraavasti:

Linkki Juha Jalkasen esitykseen: https://goo.gl/Vc7NAx 

Omat pelit oppimisessa

Koulutuksen keskeisen sisällön muodosti oman pelin suunnittelu 5 – 6 hengen ryhmissä. Lyhyen alkuhämmennyksen jälkeen työhön ryhdyttiin innolla ja ilolla. Tulokset ovat kerrassaan upeita ja lähes valmiita toteutettaviksi.

Ryhmien tuotoksissa on hyödynnetty pelillisyyttä monin eri tavoin. Tehtiin avaruusmatka, etsittiin aarretta tai pääsisäismunia, pelastettiin Eurooppaan eksynyt opettaja jne. Joissakin peleissä hyödynnettiin paljon teknologiaa esim. QR-koodeja, ja joissakin vähemmän. Useimmissa peleissä mietittiin tehtävätyypit ja ohjeistukset siten, että myös pieni lukutaidoton kielenoppija voi osallistua. Silloin tehtävänannossa painottui suullisuus ja visuaalisuus. Yksi peli oli suunniteltu toteutettavaksi yhdessä kummioppilaan kanssa. Näin oppimisen tuki on aina mukana tarvittaessa.

Ryhmätöiden tuloksiin voitte tutustua täällä. Tiedoston lopussa on Siposen Ulpun tekemät lyhyet koosteet jokaisesta ryhmätyöstä ja vinkkejä muutamaan hyödylliseen verkkosivustoon: http://bit.ly/varkipelit 

Koulutuspäivän lopussa tutustuttiin tarinallisuutta hyödyntävään Storyline-menetelmään erityisesti varhennetun kieltenopetuksen näkökulmasta. Siitä lisää seuraavassa kirjoituksessa. :)

Kielikasvatusta ja Kikatus-kokemuksia

Pirkanmaan Kikatus -opettajat kokoontuivat toiseen koulutus- ja verkostoitumisiltapäivään marraskuun lopussa Tampereella. Tällä kertaa suurin osa oli jo aloittanut varhennetun kielenopetuksen ja muut kielikokeilut, joten aloitimme kokemuksia vertaillen ja vaihdellen.

Osallistujat kuvailivat yhdellä sanalla tunnelmiaan varhennetusta kieltenopetuksesta

Onnistumisia, haasteita ja ilonaiheita

Onnistumisia ja ilon aiheita oli paljon. Kun varhennettua kieltenopetusta kuvattiin yhdessä sanalla, oppimisen ilo nousi selvästi tärkeimmäksi. Oppilaiden ilo ja innostus oli lähes kaikille yhteinen kokemus. Se on ollut myös tarttuvaa. Oppilaiden ja opettajien innostuksen myötä, kielikasvatus ja kieltenopetus ovat levinneet muihinkin aineisiin ja muillekin luokille.

Tärkeää ja ilahduttavaa on ollut myös kieltenopettajien ja luokanopettajien lisääntynyt yhteistyö. Samanaikaisopettajuus koettiin erittäin hyväksi ratkaisuksi. Positiivinen yllätys oli myös se, miten paljon ja nopeasti lapset oppivat, vaikka oppimistavoitteet eivät ole kokeilussa keskeisellä sijalla.

Haasteitakin oltiin toki kohdattu. Kielenopettaja yksin isossa oudossa alkuopetuksen ryhmässä ilman luokanopettajaa, ei oikein toiminut. Samanaikaisopettajuuutta peräänkuulutettiin monelta taholta. Varhennetussa kielenopetuksessa tarvitaan esi- ja alkuopetuksen asiantuntijuutta ja oppilastuntemusta. Omat opettajat voivat myös vieraan kielen oppitunnin jälkeen viikon aikana kertailla sopivissa tilanteissa opittuja asioita, esimerkiksi tervehtiä aamuisin tai harjoitella laskemista vieraalla kielellä.

Miten jatkossa, kun hankerahoitus loppuu? - kyseltiin huolestuneina. Samanaikaisopettajuus on yksi mahdollinen ratkaisu myös tähän. Kun esi- tai luokanopettaja on pari vuotta mukana kokeilussa ja tuntisuunnitelmat ovat selkeät ja oppimateriaalit käytössä, hän saattaa ihan mielellään ottaa kopin ja jatkaa kielenopetusta monialaisena oppimiskokonaisuutena myös vastaisuudessa.

Kielikasvatus ja oppiaineiden yhteistyö

”Eri kielten havainnointi tukee lasten kielitietoisuutta sekä kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän laaja-alaisen osaamisen kehittymistä… Esiopetuksen tavoitteena on edistää lasten kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä vahvistaa heidän kiinnostustaan kieliin ja kulttuureihin…” (esiops s. 23)

Kahvittelun jälkeen pohdittiin kielikasvatuksen merkitystä lapsen kehitykselle. Miten antaa oppilaille mahdollisuuksia havainnoida eri kieliä ja vahvistaa heidän kiinnostustaan eri kieliin ja kulttuureihin? Minkälainen on kielitietoinen koulu, jossa jokainen opettaja on kielellinen malli ja kielen opettaja?

Erityisen tärkeää on tiedostaa, että hahmotamme maailmaa kielen välityksellä. Tarvitsemme kieltä voidaksemme oppia. Joskus opettaja ja oppilas puhuvat eri kieltä, vaikka äidinkieli olisikin yhteinen. Tällöin nousee konkreettisesti esille se, miten tärkeää kielitietoisuus on opetuksessa ja miten jokainen opettaja on myös opettamansa aineen kielen opettaja.

Koulussa ja opetuksessa vahvistetaan oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti. Myös tässä opettaja voi olla kielellinen malli, joka ei arkaile puhua vierasta kieltä, vaikka ei osaisikaan sitä täydellisesti.
Linkki allekirjoittaneen esitykseen: Kielikasvatus, kieltenopetus ja ops

Vinkkejä ja linkkejä kieli- ja kulttuurikasvatukseen

Lopuksi kokoonnuttiin ryhmiin eri opetettavien kielten mukaan. Ryhmissä vaihdeltiin vinkkejä eri kielten ja kulttuurien suihkutuksiin ja opetukseen. Pohdittiin erityisesti lapsia kiinnostavia satuja, tarinoita, taruhahmoja, lauluja, paikkoja ja kulttuuriperinteitä.

Tässä nähtiin tärkeänä kielen ja kulttuurin liittyminen toisiinsa. Kun kieli liittyy kiinnostavaan (autenttiseen) ympäristöön ja kulttuuriin, mielenkiinto sitä kohtaan kasvaa. Kieli ei ole pelkkä opeteltava merkitysjärjestelmä, vaan taito, joka avaa ovia uusiin maailmoihin. Myös uudet ystävät eri maista ja kulttuureista innostavat kielen opiskeluun. eTwinning tarjoaa ensimmäiset mahdollisuudet vieraan kielen käyttöön ja vuorovaikutukseen jo varhaiskasvatuksen kielisuihkuissa tai esiopetuksen varhennetussa kielenopetuksessa.

Ihan lopuksi vaihdettiin ideoita monikielisen ja -kulttuurisen joulun qr-koodiradan tekemiseen. Joulun alla voisimme tutustua eri maiden joululauluihin ja jouluperinteisiin sekä pelata pieniä pelejä tai tehdä pieniä tehtäviä kaikille oppilaille yhteisellä radalla, joka tuo esille ystävyyden sanomaa ja kuljettaa oppilaat iloisesti joulun tunnelmaan.

Linkki Oriveden kielipolku -opettajien suunitelemaan jouluaiheiseen englannin oppituntiin

Osaamisen jakamista parhaimmillaan

Yli 40 opettajaa osallistui ideoiden jakoon ryhmissä

Suuri joukko Pirkanmaan Kikatus-verkoston opettajia osallistui ensimmäiseen yhteiseen koulutus- ja verkostoitumisiltapäivään tiistaina 3.10. Mukana oli esiopettajia, luokanopettajia ja kieltenopettajia, jotka kaikki ovat mukana eri kuntien kielenopetuksen varhentamisessa ja kehittämisessä.

Osallistujat edustivat monenlaista asiantuntijuutta. Edustettuina olivat vahva kokemus esi- ja alkuopetuksen pedagogiikasta sekä monien eri kielten opettajia.

Päivän fokus oli toiminnallisessa oppimisessa, sen eri menetelmissä ja käytännön toteutuksessa. Lyhyissä johdatuksissa muistutettiin, että varhennetun kielenopetuksen tärkein tavoite on kasvattaa innokkaita ja motivoituneita, kielistä kiinnostuneita oppijoita.

Toiminnallisessa opetuksessa leikitään ja lauletaan, esitetään ja askarrellaan, pelataan ja liikutaan. On tärkeää, että opetuksessa käytetään koko kehoa ja kaikkia aisteja vaihtelevasti. Pienet oppijat eivät jaksa tehdä yhtä ja samaa kovin pitkiä aikoja, vaan opetustuokion (tai oppitunnin) tulisi koostua 5 – 6 erilaisesta vaiheesta.

Mitä leikkejä voi hyödyntää perheeseen liittyvän
sanaston opettelussa?

Esi- tai luokanopettajan ja kielenopettajan yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Olisi hienoa, jos varhennetun kieltenopetuksen tunnilla mukana olisivat molemmat. Joka tapauksessa esi- tai luokanopettajan tulisi olla hyvin perillä siitä, mitä kieltentunneilla opetellaan. Siten hän voi oppituntien välillä sopivissa tilanteissa kertailla opittua. Tämä tukisi vahvasti oppimista (ja muistamista) ja toimisi oppimista eheyttävänä elementtinä. Esi- ja alkuopetuksen vieraitten kielten sanat ja sanonnat, kuten tervehdykset, numerot, värit jne., sopivat hyvin kerrattaviksi monissa leikeissä ja peleissä sekä matematiikan, ympäristöopin tai äidinkielen tunneilla.

Tervehdyksiä voi harjoitella todella monin tavoin

Tärkein osa koulutusta oli Gallery Walk -ryhmätyö, jossa jaettiin osaamista, kokemuksia ja ideoita. Osallistujat kiersivät työpisteeltä toiselle jakaen sopivia leikkejä, lauluja tai muita toiminnallisen kielenopetuksen menetelmiä eri aihepiirien opettamiseen.

Tuloksena oli mahtava joukko (16 sivua) ideoita ja materiaalia, jotka riittävät pitkälle vaikka koko varhennetun kieltenopetuksen ajaksi ja joita voi hyödyntää myös ylemmillä luokilla. Materiaalin pääpaino oli englanninkielessä, mutta suurin osa ideoista on sovellettavissa mihin tahansa opetettavaan kieleen.

Alla linkkejä koulutuspäivän alun orientoiviin esityksiin. Walking Galleryn materiaalit laitetaan julkisesti jakoon pikkuhiljaa, kun niitä saadaan työstettyä.

Kikatus-verkosto pähkinänkuoressa: https://www.slideshare.net/tiinsari/kikatusverkosto-phkinnkuoressa

Alkuopetuksen pedagogiikkaa: http://bit.ly/2fQbfx8

Toiminnallisen kieltenopetuksen menetelmiä:

Toiminnallisen kieltenopetuksen menetelmiä from Tiina Sarisalmi