Kielenopetuksen varhentajien kokemuksia etäopetusjaksolta kevätlukukaudella 2020
Tein toukokuun lopussa kyselyn, joka käsitteli opettajien kokemuksia A1 kielen opetuksesta 1. luokkalaisille etäopetusjakson aikana. Kysely jaettiin Pirkanmaalla sähköpostitse ja muutamassa varhennetun ja alakoulun kielenopetuksen Facebook-ryhmässä. Siihen vastasi 159 opettajaa, joista vaajaa 60 % oli luokanopettajia ja reilu 35 % kielenopettajia.
Yhteydenpito oppilaisiin
Suurin osa vastanneista (60 %) käytti tehtävien ja ohjeiden jakamiseen Wilma tai Helmi oppilashallinnon verkko-ohjelmia. Näitä käytettäessä viestit menevät 1. luokkalaisten huoltajille, jotka välittävät tiedot ja ohjeet lapsille. Reilu kolmannes opettajista käytti WhatsApp -mobiilisovellusta, jonka avulla oppilaat saattoivat lähettää kuvia kotitehtävistä tai suullisia viestejä. 20 % opettajista antoi palautetta WhatssAppia käyttäen.
Yllättävän pieni osa opettajista, vain 20 % vastanneista, käytti yhteydenpitoon Teams, Meet tai muuta vastaavaa verkkokokoussovellusta. Teamsia käyttäneet kommentoivat, että sitä oli todella helppo käyttää ja se mahdollisti monenlaista vuorovaikutusta ja toiminnallisuutta yksin puurtamisen sijaan. Joissakin kouluissa Teamsin ja Meetin käyttö oli kielletty tasa-arvoperustein. Aika monessa vastauksessa toivottiin syksyksi Teams/Meet-koulutusta sekä opettajille että oppilaille.
Erityisen tuen oppilaiden ohjaus
Kun äkillisesti etäopetukseen siirtymisen aiheuttamasta hämmennyksestä alettiin pikkuhiljaa toipua ja työtavat selkiytyivät, monet huolestuivat erityisen tuen oppilaista. Miten pidetään huolta siitä, että he saavat riittävästi tukea etäopetuksen aikana?
Eniten oli ohjauksessa hyödynnetty WhatsAppia (20 %), lisäksi myös puhelin- ja Teams-keskustekuja (n. 10 %). Opetuksen eriyttämiskeinoja oli käytetty melko vähän, vain 12 % opettajista oli antanut eri määrän tai erilaisia tehtäviä erityistä tukea tarvitseville.
Yllättävän moni vastaajista (65 %) oli sitä mieltä, että erityistä tukea tai eriyttämistä ei tarvittu. Kertooko tämä vastaus siitä, ettei 1. luokkalaisilla vielä ole tuen tarvetta kielen oppimisessa vai siitä että opettajat kokivat liian haasteelliseksi seurata jokaisen oppilaan toimintaa ja suorituksia etäjakson aikana, erityisesti jos ainoa viestintäkanava oli Wilma tai Helmi?
Tehtävät kannustivat toiminnallisuuteen
Sanaston harjoitteluun tarkoitettuja lauluja oli laulettu paljon jo ennen etäopetukseen siirtymistä, joten niiden käyttö tuntui luontevalta myös etäopetuksessa. Kaikki vastanneet (!) olivat antaneet tehtäväksi kuunnella lauluja ja laulaa ja leikkiä mukana. Ylipäätään käytettiin paljon samoja tehtävätyyppejä kuin lähiopetuksessa esim. tutkimistehtäviä, haastattelutehtäviä ja askartelutehtäviä. Oikeastaan vain leikit ja pelit eivät sopineet yksinäiseen tekemiseen.
Melko pienellä osalla oppilaista oli käytössä oppikirjat. Muutamat oppikirjoja käyttäneet opettajat ilmaisivat huolensa siitä, etteivät oppikirjat soveltuneet etäopetukseen. Hekin käyttivät enimmäkseen muuta materiaalia. Ulkomaiset nettisivustot (esim. Super Simple ja ESL) ja varhennettuun kielenopetukseen suunnatut suomalaisten kuntien omat sivustot ja hankkeiden blogit olivat suosittuja. Jotkut opettajat tekivät myös omia videoita ja nettisivuja.
Oppimisen arviointi etäopetuksen aikana
Arviointi on se osa oppimisprosessia, jossa yleensä kaivataan ylivoimaisesti eniten tukea, työkaluja ja koulutusta. Arviointi koetaan monin tavoin haasteellisena. Sen pitäisi olla kannustavaa, jokainen oppilas yksilönä huomioivaa ja monipuolisesti eri oppimisen tavoitteiden saavuttamista arvioivaa.
Opetus ja oppiminen koulussa on perinteisesti hyvin suorituskeskeistä. Usein tavoitteiden asettaminen sekä oppimisprosessin ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi jäävät vähemmälle huomiolle.
Kyselyyn vastanneista vain alle 30 % muisti kertoa oppilaille kunkin viikon oppimistavoitteet. Yli puolet opettajista ei ehtinyt antaa palautetta lainkaan. Henkilökohtaista palautetta WhatsAppissa antoi 20 % ja Teamsissä 11 % opettajista.
Tulevaisuudessa kannattaisi miettiä, miten toteuttaa arviointi etäopetuksessa ja miten sen voisi dokumentoida.
Luovia ratkaisuja ja toimivia ideoita
Kyselyn lopuksi opettajat saivat jakaa sekä huolia että hyviä kokemuksia, kivoja ideoita ja toimivia tehtävämalleja. Niitä kertyikin tosi paljon. Usein opettajat olivat yllättyneitä, miten hyvin näitten pikkuoppilaittenkin kanssa tietotekniikka toimi. Teamsissä leikittiin Kim-leikkiä ja pelattiin Kahoot-pelejä. Oppilaat oikein innostuivat tekemään omia pieniä videoita. Haastattelivat omaa nallea tai kertoivat piirtämästään eläintarhasta. Padlet toimi monien videoiden ja valokuvien yhteisenä alustana, jos ei ollut Teamsia käytössä.
Näitä kaikkia voi toki käyttää myös lähiopetuksen aikana. Olisikin hyvä harjoitella muutaman työkalun käyttöä, jotta niitä voi nopeasti ottaa käyttöön tarvittaessa.
Mutta huoliakin oli. Resurssit koettiin vähäisiksi ja tukea ei välttämättä saanut. Oli vaikea miettiä tehtäviä ja ohjeita, kun oppilaitten lukutaito oli vielä usein aika kehnoissa kantimissa. Jotkut opettajat videoivat tehtävänannot, mutta se tietysti vaati aika paljon työtä ja suunnittelua. Kovasti kaivattiin valmista materiaalia, erityisesti kuuntelu- ja muita nettitehtäviä, joissa ei tarvitsisi osata lukea ja kirjoittaa.
Seuraavassa artikkelissa kirjoitan lisää opettajien ideoista ja käyttämistä toiminnallisista oppimismenetelmistä etäoppimisjakson aikana.
Tässä lopuksi yhden opettajan riemastuttava kooste, joka saa hyvälle mielelle:
"Teams-kokoukset ykkösten kanssa sujuivat hyvin. Teimme mm. suullisia tehtäviä niin, että oppilaat kysyivät vuoron perään toisiltaan saman kysymyksen, esim. Veeti kysyy: "Maija: What's your favourite colour?" Maija vastaa, ja kysyy sitten seuraavalta. Jos etäopetus olisi jatkunut, olisimme ottaneet käyttöön myös ryhmäkavanat. (Esimerkki enkusta, vaikka opetin saksaa).
Spinnerillä arvottiin jokaiselle väri ja numero ja ne sanottiin vuoron perään. Jokainen valitsi itselleen uuden iän, ja muut yrittivät arvata sitä kysymällä vuoron perään. Näin saatiin suullistakin mukaan. Ja lapset halusivat myös laulaa, kun olivat tottuneet siihen saksan tunneilla. Välillä laulettiin mikit auki (= kakofonia) ja välillä kiinni.
Hyvin onnistui! Oppilaat esim. soittivat minulle wa-puhelun ja luettelivat lukusanat 1-12 ja heillä oli hyvin hauskaa. Sain myös hyvää palautetta perheiltä itse tekemistäni videoista!"
