Tokaluokkalaisten toiminnallista englantia

 

Uutta ja päivitettyä materiaalia 2. luokan englantiin

Monissa kouluissa englannin 2. luokan tavoitteiden mukainen opetus alkoi vasta nyt kevätlukukauden alusta ja useilla on poikkeuksellisesti englantia 2 tuntia viikossa. Jouluun saakka opiskeltiin opetussuunnitelman 1. luokan tavoitteiden mukaisesti.

Tämä mielessä Oriveden kielipolun sivuja on päivitetty: on lisätty leikkejä, erilaisia oppimistehtäviä ja nettitehtäviä erityisesti 2. luokan materiaaleihin. Lisäksi vuosikellot on päivitetty.

2. luokan englannin opettajan opas on nyt ilmestynyt ja löytyy ladattavana pdf-tiedostona täältä: http://www.orivedenkoulut.net/tiedostot/2021/2-luokan-englanti-opettajan-opas.pdf

Opettajan opas kannattaa ladata omalle läppärille, jotta sen löytää heti tarvittaessa (jos linkki häviää tai ei sivusto jostain syystä toimi).

1. ja 2. luokan englannin opettajan oppaista on koostettu yhtenäinen kirjanen. Se löytyy täältä: https://www.orivedenkoulut.net/tiedostot/2021/alkuopetuksen-englannin-opettajan-opas.pdf.  Tämäkin ladattavissa omalle koneelle.

Kaikki alkuopetuksen englannin oppimateriaalit löytyvät täältä: https://peda.net/orivesi/hankkeet/oriveden-kielipolku236/veeja. Englannin materiaaleissa on aina pääsivu, jossa on esitelty teema-alueen/aihepiirin tavoitteet ja opetusohjeet. Jokaisella teema-alueella on kolme alasivua: (1) laulut, (2) leikit, pelit ja tehtävät sekä (3) nettipelit ja -tehtävät. 

Lisäksi kannattaa muistaa alkuopetuksen Storyline: kieli- ja kulttuurikasvatusmateriaali, joka löytyy myös netistä: https://peda.net/orivesi/hankkeet/oriveden-kielipolku236/ejakjk.

Tarinat ovat vahva keino oppilaiden kiinnostuksen, mielikuvituksen ja luovuuden virittämiseksi. Storyline-tyyppisten kokonaisuuksien lisäksi Oriveden kielipolulta löytyy linkkejä perinteisiin tarinoihin, joita voi käyttää kielikasvatuksen ja kielellisten päättelytitojen kehittämisen tukena: https://peda.net/orivesi/hankkeet/oriveden-kielipolku236/veeja/te.

Tämä blogin Tukimateriaalit-sivulta löytyy linkit moniin eri materiaaleihin, jotka on suunniteltu erityisesti alkuopetukseen. Sieltä löytyy ohjeita ja materiaalia opetuksen eheyttämiseen (kielirikasteisuuden hyödyntämiseen), kielikasvatukseen ja kielitietoisuuden kehittämiseen sekä paljon muuta: https://pirkanmaankikatus.blogspot.com/p/tukimateriaalit.html.

Uutta materiaalia 1. – 2. luokkien kieltenopetukseen

Opetushallitus jakoi loppuvuonna 2019 tukea opetusmateriaalin laatimiseen alkuopetuksen kielenopetukseen. Valtionavustusta saivat Pirkanmaan Kikatus -verkostosta Tampere ja Orivesi. 

Molemmat kaupungit myös julkaisevat sopivasti näin lukuvuoden alussa uusia materiaalejaan, jotka ovat verkossa kaikkien opettajien käytettävissä heti lukuvuoden alusta alkaen.

Opettajan opas 1. luokan englantiin

Maaliskuun alussa 2020, kun koulut vielä toimivat jotakuinkin normaalisti, kyselin 1. luokkien opettajilta, minkälaista tukea he tarvitsisivat työssään.

Eniten vastauksissa korostuivat toiveet hyvistä linkeistä ja vinkeistä Toivottiin idea- ja materiaalipankkia, tuntisuunnitelmia ja aikaa yhteiseen suunnitteluun muiden 1. luokkien opettajien kanssa.

Opettajat eivät siis niinkään toivoneet oppikirjoja 1. luokan oppilaille, vaan opettajan opasta, jossa olisi kootusti ja helposti löydettävissä eri aihepiireistä tehtäviä, leikkejä, pelejä ja linkkivinkkejä.

Tällainen on nyt tarjolla 1. luokan englantiin, opettajanopas olkaa hyvä: https://bit.ly/opeopas-enkku1. Lataa opas omalle läppärillesi vaikka työpöydälle, niin materiaali löytyy helposti ja on aina/heti käytettävissä.

Opettajan opas 2. luokan englannin opetukseen ilmestyy viimeistään syyskuussa. Oppaat perustuvat Oriveden Kielipolku -hankkeessa tuotettuun alkuopetuksen englannin toiminnalliseen oppimateriaaliin.

Materiaalia seitsemän eri kielen opetukseen

Kyselyyn vastasi vain muutama muu kuin englantia opettava. Muissa kuin englannissa materiaalin tarve näyttää olevan todella suuri huoli. Nyt materiaalin ja ideoiden puutteeseen on tarjolla apua, kun Tampereen kaupungin opettajien laatima Aarrearkku: Seikkailuja seitsemällä kielellä on avattu. 

Sivustolla on kuvia, leikkejä, pelejä ja lauluja englannin lisäksi saksan, ranskan, espanjan, kiinan, venäjän ja ruotsin opiskeluun. Käy tutustumassa, sivuja voi hyödyntää myös kielisuihkutteluissa: https://aarrearkku.blogit.tampere.fi/ 

Tutoropet tueksi varhaiseen kielenopetukseen

Vasemmalta: koordinaattori Tiina Sarisalmi, aluetutorit
Leena Pulli, Nina Ukkola, Jaana Virta ja Elina Luoma

Pirkanmaalla 19 kunnan kielitutorit muodostavat Kikatus-kielitutorverkoston, jossa opitaan yhdessä ja opitaan toinen toisiltamme.

Kielitutorien verkoston ja yhteistoiminnan tavoitteena on jakaa asiantuntijuutta ja osaamista sekä vaihtaa kokemuksia ja löytää ratkaisuja huolen aiheisiin. Verkostossa järjestetään myös koulutusta tarpeiden mukaan. Useimmissa kunnissa 1. - 2. luokkien kielenopetuksesta vastaavat alkuopettajat. Monille kielen opettaminen on aika iso askel epämukavuusalueelle. Heille on nyt tarjolla tukea kielitutoreilta.

Verkostomme kunnista moni oli mukana lukuvuosina 2017 – 2019 varhennetun kielenopetuksen Kikatus-kokeiluissa ja kielenopetuksen kehittämishankkeissa. Näissä tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa erilaisia toiminnallisuuteen ja oppilaskeskeisiin menetelmiin perustuvia alkuopetukseen soveltuvia oppimisaktiviteetteja ja -kokonaisuuksia. Monissa kouluissa kieliä opiskeltiin läpi vuoden.

Kehittämishankkeiden tulokset jakoon

2-vuotinen pilotti oli huikea matka kielenopetuksen rohkeaan uudistamiseen, oppikirjattomaan opetukseen ja kehittämisprojekteihin, joissa ei tarvinnut pelätä epäonnistumista. Ja niinhän siinä kävi, aivan samoin kuin pienillä oppijoilla, että kun epäonnistumisia ei tarvinnut pelätä, niitä ei myöskään tullut. Tuli iloa ja onnistumisia ja huikeita oivalluksia!

Kielitutorverkostossa varhennuksesta jo kokemusta saaneet opettajat tukevat aloittelevia varhentajia ja jakavat osaamistaan ja kokemuksiaan.

Lisäksi olemme aloittaneet yhteistyön Pirkanmaan aluetutor-hankkeen kanssa. Sen myötä meillä on nyt neljä kieltenopetuksen aluetutoria, jotka kukin ohjaavat kielitutorien yhteistyötä ja koulutusta omalla alueellaan (pohjoinen, itä, etelä + Tampere ja länsi + etelä). Tavoitteena on vilkas ja vireä yhteistyö lähikuntien kesken. Koulutusta räätälöidään kuntien ja opettajien tarpeitten mukaan. Eniten tukea kohdistetaan sinne, missä vasta aloitellaan alkuopetuksen kielenopetusta.

Tukimateriaalia opettajille

Olemme myös aluetutoreiden tiimin kanssa ottaneet työksemme tukea kielitutoreita ja samalla tietysti myös A1-kielen opettajia tuottamalla muokattavaa materiaalia kuten varhentamisen vuosikello, kirje huoltajille, esittelydiat vanhempainiltaa varten, ohjekirjanen sisällöllisistä tavoitteista, eriyttämisvinkkejä ja kielikasvatusvinkkejä.

VOPS:sta työkalu opettajille

Tärkeä osa työtä on tukea valmisteilla olevan VOPS:n eli 1 – 2 luokkien A1-kielen opetussuunnitelman toimeenpanoa. Meillä on VOPS-tiimi, jossa Tampereen seutukuntien ja muutaman lähikunnan edustajat yhdessä keskustellen valmistelevat VOPS:n perusteiden vuosiluokkaistamista. Kaikki ryhmässä mukana olevat opettajat ovat mukana myös tutortoiminnassa.

Parhaimmillaan opetussuunnitelma avaa polun ja antaa työkalut opettajalle työnsä tekemiseen. Tämän on meillä VOPS-tiimin ja kielitutoreiden yhteinen tavoite!

Makupaloja ja rajojen ylityksiä: VOPS:ssa avataan uusia näkökulmia kielen opetukseen

Ympäröivän maailman monikielisyys

Uudet 1. – 2. luokkien vieraan kielen opetussuunnitelman perusteet (VOPS) avaavat entistä laajemman näkökulman kielikasvatukseen ja kielten oppimiseen sekä kieliin osana maailmaa, jossa elämme. Tänä päivänä lähiympäristömme on täynnä kielellisiä virikkeitä. Kuulemme ja näemme molempien kotimaisten ja englannin lisäksi kymmeniä eri kieliä katukuvassa, tuotepakkauksissa, netissä, televisiossa, matkailukohteissa ja melkein missä vain. Lisäksi monet koulut ovat kielellisesti ja kulttuurisesti todella moninaisia.

Kaikkea edellä kuvattua kielellistä runsautta halutaan nyt hyödyntää varhaisessa kielenopetuksessa. Tavoitteena on herätellä oppilaitten uteliaisuutta kaikkiin kieliin ja opetuksen tulee ”tukea oppilaan kykyä havainnoida ja hyödyntää ympäröivässä maailmassa olevia kielellisiä ja kulttuurisia virikkeitä”. Luokkahuoneen ja koulun ovet avataan ulkomaailmaan. Koko koulu ja koulun lähiympäristö ovat oppimisympäristöjä, joissa monikielisyys ja kulttuurinen moninaisuus ovat läsnä ja näkyvissä.

Kielet koulupolulla

Vaikka suurin osa kouluista tarjoaa (ainakin nyt ensivaiheessa) vain englantia varhennettuna A1-kielenä, VOPS:ssa kiinnitetään huomiota myös muihin koulussa ja koko koulupolun aikana opetettaviin kieliin. Oli varhennettava kieli mikä tahansa,

”oppilaille tarjotaan tilaisuuksia tutustua myös muihin koulun tarjoamiin kieliin. Heille kerrotaan monipuolisen kielitaidon merkityksestä ja heitä kannustetaan opiskelemaan monipuolisesti kieliä”.

Orivedellä olemme laatineet kuuden oppitunnin mittaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa tutustutaan Orivedellä opetettaviin kieliin ja samalla eri kulttuureihin. Nämä Storyline-menetelmään perustuvat Maailmanmatkaajien seikkailut laadittiin Kärkihankkeen opetuskokeiluina, mutta ovat iloksemme käytettävissä edelleen osana varhennettua englannin opetussuunnitelmaa ja opetusta.

Tämä on myös uudessa VOPS:ssa sellainen sisältöalue, joka voi tulla yllätyksenä monille hyvin suppeasti oppiaineorientoituneille opettajille.

Vähäinenkin kielitaito tärkeää

Kaikki kielitaito, vähäinenkin, helpottaa uuden kielen oppimista. Meillä Suomessa vähäistä kielitaito ei juuri arvosteta. Koulut tarjoavat pitkiä kielipolkuja, joiden tavoitteena on menestyminen ylioppilaskirjoituksissa, eivät niinkäänvuorovaikutus-, ryhmätyö- tai työelämätaidot. Arjen tilanteissa pärjääminen, rupattelutaito ja rohkeus ovat niitä kielitaidon elementtejä, joita eniten tarvitaan, nyt ja tulevaisuudessa.

VOPS:ssa kannustetaan käyttämään rohkeasti vierasta kieltä heti ensimmäisestä oppitunnista alkaen ja iloitaan oppimisen ja osaamisen lisäksi yrittämisestä. Virheiden osoittelun sijasta kannustetaan arvaamaan, kokeilemaan, päättelemään ja käyttämään luovuutta.

Kielitietoisuus ja päättelytaidot

Kielenopetuksen tavoitteena (T4) on

”ohjata oppilasta tekemään havaintoja kielestä ja kielenkäytöstä sekä kehittämään kielellistä päättelykykyä”.

Kieli on merkityksellistä silloin, kun se on vahvasti kiinni kontekstissa: vuorovaikutustilanteessa, tarinassa, laulussa, pelissä tai leikissä. Kielen kontekstia voivat olla myös muut kielet. Kontekstuaalisuus mahdollistaa arvaamisen ja päättelyn.

VOPS:ssa tuetaan ajattelu- ja päättelytaitojen kehittämistä ja annetaan työkaluja ymmärtämistaitojen kehittämiseen. Kielen oppiminen ei ole vain ulkoa oppimista, vaan oppilaat harjoittelevat "sanojen merkitysten päättelyä asiayhteyden, yleistiedon tai muiden kielten osaamisen perusteella.”

Tähän liittyy oleellisesti se, että kielten opetusta kannattaa eheyttää ja nivoa eri oppiaineitten opetukseen sekä erilaisiin arkipäivän oppimistilanteisiin. Laskea voi välillä englanniksi, tervehtiä venäjäksi ja ohjeita antaa ranskaksi. Näin kielen kontekstuaalisuus vahvistuu, merkitysten päättely on luontevaa ja ajattelun taidot kehittyvät.


A1-kielen opetussuunnitelman perusteet koskien vieraan kielen opetusta vuosiluokilla 1 - 2.

Tervetuloa puputunnille!

Pirkanmaan Kikatus -verkosto järjesti työpajailtapäivän Tampereella 7.3.2019 klo 12 -16. Tavoitteena oli rohkaista luokanopettajia, kielenopettajia ja varhaiskasvattajia kokeilemaan erilaisia lasten kieltenopetukseen soveltuvia toiminnallisia oppimismenetelmiä. Yhteinen teema 45 minuutin oppimistuokioille oli 'eläydy, heittäydy ja innostu'. Mukana lähes 80 osallistujaa! Koulutuksen ohjelma löytyy tästä blogista alempaa.

KUVAILE VARHENNETTUA KIELTENOPETUSTA YHDELLÄ SANALLA:

1. Liikunta- ja musiikkipaja (Marianne Tulonen ja Jenni Schorpp)

Tässä linkki: LiMu-pajan esitys

2. Askartelupaja (Maria Pälviranta)

Tässä linkki: Askartelupajan esitys

3. Draama- ja leikkipaja (Jenni Koskela ja Elina Luoma)

Tässä linkki: Puputunnin ohjelma ja ohjeistus 

4. Peli- ja iPad-paja (Jaana Virta ja Tiina Sarisalmi

Tässä linkki: pelisivulle Jaanan Blogissa

Tässä linkki: iPad-aktiviteetteja kieltenopetukseen
Kokeiltiin Sock Puppets ja Chatterpix Kids sovelluksia

Valmistaudu varhennettuun

Varhennettu A1-kielenopetus alkaa kaikilla 1. luokan oppilailla viimeistään kevätlukukauden alusta 2020 eli vuoden kuluttua. Nyt on kuitenkin jo hyvä alkaa miettiä ja tehdä päätöksiä siitä, miten varhentaminen toteutetaan.

Onko mahdollisuus valita muitakin A1-kieliä kuin englanti? 

Tämä on aivan keskeinen asia ja usein enemmän tasa-arvo kuin resurssikysymys. Kaksisarjaisissa kouluissa olisi varmasti mahdollisuus tarjota englannin rinnalle myös jotain muuta vaihtoehtoa. Jos kunnassa opiskellaan A2-kieltä, voi myös kokeilla vaihtoehtoa, jossa A1-kielet ovat muita kuin englanti ja A2-kieli kaikille englanti.

Kun tehdään päätöksiä kielitarjottimesta, on tärkeä muistaa, että niihin sitoudutaan koko peruskoulun ajaksi. Opetuksenjärjestäjä sitoutuu tarjoamaan valittua A1-kieltä 9. luokan loppuun, eikä sitä voi lopettaa kesken. Vastaavaa sitoutumista toivotaan tietysti myös oppilailta ja huoltajilta.

Monipuolinen kielenopetus on paitsi yhteiskunnallisesti merkittävää kansallisen kielivarannon näkökulmasta, myös vetovoimatekijä koululle ja kunnalle.

Varhennettu kielenopetus siirtymäaikana 2019 – 2020 

Ensi lukuvuosi on siirtymävuosi, jolloin valtionapua alkuopetuksen kielenopetukseen tulee vain 1. luokan opetukseen kevätlukukaudella. Väliinputoajia ovat ensi lukuvuoden 2. luokkalaiset, joilla ei mahdollisesti ole lainkaan varhennettua kielenopetusta. Ongelmia voi tulla myös 1. luokkalaisten lukujärjestyksen laadinnassa ja koulukyydityksissä, jos viikkotuntimäärä on erilainen syys- ja kevätlukukaudella.

Näistä täytyy tehdä päätökset hyvissä ajoin tämän kevään aikana: Onko mahdollisuus osoittaa yksi lisätunti 1. luokkalaisten kielenopetukseen ja kielikasvatukseen syyslukukaudeksi? Olisiko mahdollista toteuttaa varhennettua kielenopetusta 2. luokilla esimerkiksi monialaisena oppimiskokonaisuutena ja kielirikasteisena opetuksena, jos resurssit eivät riitä lisätunteihin?

Jos on mahdollisuus tarjota monia eri kieliä A1-tarjottimella, kannattaa toteuttaa esiopetuksessa oppilaiden kielisuihkutuksia ja huoltajien kielivalintailtoja jo nyt keväällä, hyvissä ajoin ennen kuin kielivalinnat tehdään.

Jos varhennettava A1-kieli on englanti, voi silti miettiä, olisiko mahdollista käynnistää kielenopetusta jo esiopetuksessa kielikasvatuksena ja kielirikasteisena opetuksena. Tällöin pääpaino olisi englannissa, mutta myös muita kieliä voisi suihkutella.

Tuntijako ja lukujärjestys

Nykyään usein alkuopetuksen lukujärjestys on eheyttävä eli jako oppiaineisiin ei välttämättä näy lukujärjestyksessä muuten kuin silloin, jos opettajana on joku muu kuin ”oma ope”. Kielenopetuksessa, jos mahdollista, olisi hyvä toimia niin, että yksi viikkotunti jaetaan pienempiin oppimistuokioihin, jolloin esimerkiksi 20 – 30 minuuttia käytetään uuden asian opetteluun ja siihen tutustumiseen ja 15 – 25 minuuttia käytetään kielirikasteiseen opetukseen päivän alussa tai lopussa tai muiden oppituntien ohessa.

Opetustuokiot voidaan myös jakaa niin, että ”johdatus aiheeseen” tapahtuu kielenopettajan ja alkuopettajan yhteisopettajuutena ja loput luokanopettajan viikon mittaan joustavasti toteuttamina tuokioina. Joustavat ratkaisut ovat tässäkin nimenomaan oppilaan etu.

Opettajien koulutukset ja valmentautuminen

Alkuopetuksen kielenopetus on aivan omanlaistaan. Siinä yhdistyy toiminnallinen ja oppilaskeskeinen pedagogiikka suullisen kielenopetuksen sisältöihin. Opetellaan puhumista, kuuntelemista ja vuorovaikutustaitoja osallistaen ja ikäkaudelle sopivia menetelmiä käyttäen. Kieltenopettajille alkuopetuksen pedagogiikka on haasteellista, koska opetus tapahtuu pääasiallisesti ilman oppikirjaa (ei lukemista tai kirjoittamista) leikkien, laulaen, eläytyen, tutkien ja toimien. Tähän ei opettajainkoulutus ole tähän mennessä antanut juurikaan ohjeita tai malleja.

Luokan- ja alkuopettajille, kielenopetuksen sisällöt, erityisesti ääntäminen ja kielen suullinen tuottaminen sekä vuorovaikutus voivat tuntua aluksi vaikeilta. Tähän kannattaisi opettajien tarttua nyt rivakasti ja hakeutua erilaisiin täydennyskoulutuksiin. Tämä on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan huikeasti. Kannattaa elvyttää myös vanhat pölyttyneet kielitaidot. Koulun henkilöstön laaja osaaminen ja monipuolinen kielitaito ovat varmasti hyödynnettävissä ja kovaa valuuttaa tulevaisuudessa.

Opetuksenjärjestäjän täytyy pitää huolta siitä, että opettajilla on mahdollisuus saada riittävästi täydennyskoulutusta. Myös varhennetun kieltenopetuksen tutoropettajan resursointia kannattaa harkita. Samanaikaisopettajuus ja vertaisoppiminen ovat tutkitusti erittäin tehokkaita keinoja, kun muutetaan menetelmiä ja toimintatapoja ja kokeillaan uutta.

Olisi hyvä esitellä A1-kielen varhentamisen prosessi jo nyt keväällä lautakunnassa. Samalla voidaan osoittaa tarvittavat resurssit opetuksen toteuttamiseen syyslukukaudella, opettajien koulutukseen ja oppimateriaalien hankintaan.

Opetussuunnitelmatyö

Alkuopetuksen A1-kielen opetussuunnitelman perusteet ilmestyvät kommenteille maalikuun alussa. Opetussuunnitelmatyö kannattaa aloittaa tuolloin tutustumalla perusteisiin ja kommentoimalla niitä tarvittaessa.

Lopullinen versio perusteista ilmestyy toukokuun alussa ja silloin käynnistyy omien opetussuunnitelmien laadinta joko kunnassa tai seudullisesti. Kannattaa toimia ripeästi ja vuosiluokkaistaa opetussuunnitelmat sekä tarvittaessa lisätä omat paikalliset ja/tai koulukohtaiset painotukset.

Opetussuunnitelmat vahvistetaan lautakunnassa viimeistään joulukuussa 2019, mutta opetussuunnitelman mukaista opetusta voidaan toki käynnistää jo syyslukukauden alusta 2019, jolloin olisi hyvä olla vahvistetut opetussuunnitelmat käytettävissä.

Tiedottaminen huoltajille

On tärkeää pitää huolta siitä, että huoltajat pysyvät ajan tasalla varhentamisen eri ulottuvuuksista. Mitkä ovat alkuopetuksen kielenopetuksen tavoitteet? Mikä on huoltajan rooli tavoitteiden saavuttamisessa? Mitä menetelmiä käytetään ja miten rohkaistaan puheen tuottamista ja vuorovaikutusta? Vanhempainilloissa vanhemmat päästetään itse oppimaan ja kokeilemaan kieliä laulaen, leikkien, tutkien ja eläytyen.

Onhan tässä pohdittavaa opetuksenjärjestäjille, lautakunnille, rehtoreille ja opettajille. Kiperiäkin ratkaisuja on tehtävä. Toivoisin, että ei mentäisi taas säästöt edellä, vaan mietittäisiin harkiten millaisia eväitä haluamme lapillemme antaa. Kielitaito on tulevaisuustaito!

Tervetuloa varhennetun kieltenopetuksen työpajoihin!

Pirkanmaan Kikatus -verkoston ohjausryhmä järjestää työpajakoulutuksen, jossa maistellaan ja kokeillaan erilaisia lasten osallisuuteen perustuvia kielenoppimismenetelmiä.

Koulutuksen osallistujat kiertävät n. 15 hengen ryhmissä 4 eri työpajassa ja saavat hands-on kokemuksia toiminnallisista menetelmistä. Samalla on myös mahdollisuus jakaa omia ideoita ja kokemuksia.

Työpajojen vetäjinä toimivat Pirkanmaan Kikatuksen ohjausryhmän jäsenet ja kokeneet varhentajat.

Pirkanmaalaiset ilmoittautuvat Eeventissä.
Muut kiinnostuneet voivat ilmoittautua Tiinalle (tiina.sarisalmi(at)orivesi.fi)
Koulutus on maksuton.

Monet kielet koulun arjessa ja kielirikasteisuus opetuksessa

Oppimista monikielisessä maailmassa 

Suomessa on tällä hetkellä monia varhaiskasvatuksen yksiköitä ja kouluja, joissa useat kielet ja kulttuurit elävät rinnakkain ja kukoistavat. Se, miten niitä osataan hyödyntää opetuksessa ja ryhmien arkisissa käytänteissä, vaihtelee paljon.

Vähintään yhtä paljon on opetusryhmiä ja kouluja, jotka ovat kielellisesti ja kulttuurisesti hyvin homogeenisia ja koostuvat lähes kokonaan kantaväestön jälkikasvusta. Myös näille lapsille altistus eri kielille ja erilaisille kulttuureille olisi tärkeää. Elämmehän maailmassa, jossa ihmisten liikkuminen maasta ja maanosasta toiseen on kasvava trendi.

Eri kielten havainnointi, kielillä leikittely ja kielten käyttö arkisissa tilanteissa ovat osa kielikasvatusta. Kieliä voi aluksi kuunnella ja keskustella sitten siitä, miltä ne kuulostavat. Niitä voi kokeilla ja miettiä ryhmän kanssa, miten eri äänteitä muodostetaan. Netistä löytyy paljon loruja, joita voi yhdessä toistaa ja videoita, joissa esitettyjä lauluja voi laulaa ja leikkiä muillakin kuin kieltentunneilla.

Arjen usein toistuvat autenttiset tilanteet tuovan myös vieraan kielen käytön osaksi ”oikeaa elämää”. Tervehtiminen ja hyvästely, kiitokset ja anteeksipyynnöt sekä ruokapöydässä toimiminen ovat tyypillisesti sellaisia tilanteita, joissa vieraita kieliä voi harjoitella ja käyttää luontevasti ja hauskasti. Erityisen hyvin tällainen eri kielten maistelu sopii varhaiskasvatukseen ja esi- ja alkuopetukseen, kun lapsen eivät vielä kainostele kokeilla ja yrittää, eivätkä pelkää virheitä, kun oppiminen on leikkiä ja toimintaa (ei testaamista ja virheiden osoittelua).

Kun kielitietoinen ja monikielinen toimintakulttuuri on lapsena omaksuttu, puhuminen vieraalla kielellä ei myöhemminkään ole noloa tai pelottavaa.

Mainio tapa lisätä eri kulttuurien kohtaamisia ja altistaa kielille, on hankkia kumppaniluokka tai -ryhmä. Kulttuurisesti moninaiselle ryhmälle voisi olla todella antoisaa tehdä yhteistyötä vastaavan ryhmän kanssa jossain muussa maassa. Sieltä voi löytyä ystäviä sellaisista kulttuureista/maista saapuneille lapsille, jotka ovat Suomessa harvinaisia. Kumppaniluokkien avulla saavat myös kielellisesti ja kulttuurisesti homogeeniset ryhmät/luokat kontakteja eri kulttuureihin. Kumppaniluokkia eri ikäluokille 4-vuotiaista 19-vuotiaisiin löytyy eTwinning-verkoston avulla (www.etwinning.net).

Kielirikasteinen opetus 

Opetus on kielirikasteista, kun alle 25 % toiminnasta järjestetään säännöllisesti ja suunnitellusti jollakin muulla kuin varsinaisella opetuskielellä. Tällöin on siis kysymys toiminnasta, joka on kirjattu koulun opetussuunnitelmaan ja sille on omat tavoitteet ja sisällöt. Kielirikasteisuutta voi opetuksessa kuitenkin viljellä aivan vapaasti ilman, että sitä kirjataan opetussuunnitelmaan. Tällöin kysymys on opetussuunnitelman mukaisesta kielikasvatuksesta, jossa edistetään lapsen kielitietoisuutta ja tuetaan kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän laaja-alaisen osaamisen kehittymistä.

Uuden opetussuunnitelman mukaan jokainen opettaja on kielen opettaja ja kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä. Esimerkiksi matematiikan tunneilla voi harjoitella matematiikan kielen lisäksi numeroita vierailla kielillä. Eri oppiaineissa voi antaa ohjeita ja kannustaa, pelata ja laulaa muillakin kuin äidinkielellä. Kun aloitellaan uuden kielen opiskelua, olisi hyvä saada pientä kertausta ja vahvistusta opittuun myös muiden aineiden oppitunneilla. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä kielenopettajan ja luokanopettajan tai aineenopettajan kanssa. Jos luokanopettaja sattuu olemaan myös vieraan kielen opettaja, tämä on tietysti käytännössä helppo järjestää, mutta silloinkin tarvitaan uudenlaista lähestymistapaa oppimiseen ja koulupäivän rakentumiseen.

Oppiainerajojen ylittäminen edellyttää opettajilta heittäytymistä, leikkimieltä, omalta mukavuusalueelta poistumista ja epävarmuuden sietoa. Se on kuitenkin osa elinikäisen oppimisen polkua ja opettajan ammattitaitoa: olla valmis aina tarvittaessa uusiutumaan ja ottamaan käyttöön uusia opetusmenetelmiä ja harjoitella uusia taitoja. Uusi opetussuunnitelma painottaa oppiainerajoja ylittävien kokonaisuuksien merkitystä ja tulevaisuuden koulu rakentuu enenevästi eheyttäville ja monialaisille oppimiskokonaisuuksille.

Pieniä kielisuihkuja kannattaa kokeilla kielenopetuksen tukena kielenopetusta varhentamalla (esim. A2 kieltä 3. luokalla, B1 ruotsia 5. luokalla ja B2 kieliä silloin tällöin koko kielipolun ajan). Kielikasvatuksen tavoite esiopetuksesta alkaen on vahvistaa lapsen kiinnostusta kieliin ja kulttuureihin sekä rohkaista käyttämään vähäistäkin kielitaitoa. On sanomattakin selvää, että tämän pitäisi koskea myös opettajia. Jokainen (opettajakin) voi tervehtiä venäjäksi tai kiittää ranskaksi, kun vain rohkaistuu. Ääntämismallit löytyvät helposti netistä vaikka Googlen kääntäjästä. Orivedellä kieltenopettajaluokanopettaja kehittelee tänä lukuvuonna malleja, joita voi käyttää ruotsin kielen integroimiseksi 5. luokan opetukseen. Odotamme mielenkiinnolla!

Opetussuunnitelmassa painotetaan, että opetuksessa luodaan siltoja eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Lapsille ja nuorille on tärkeää kokea se mitä opitaan ja opetellaan merkitykselliseksi osaksi koko elämää, ei vain koulua.

Kielikasvatus, opetussuunnitelma ja varhennettu kielenopetus

Opetushallituksessa on käynnistynyt opetussuunnitelman laatiminen varhennetulle A1 kielen opetukselle. Kysymys on paljon merkittävämmästä tehtävästä kuin tavoitteiden ja sisältöjen vuosiluokkaistamisista 1. ja 2. luokille.

Perusopetuksen uuden (2016) opetussuunnitelman toimeenpano on vielä monelta osin kesken. Edelleen pidetään paljon summatiivisia kokeita, bongataan virheitä ja harjoitellaan kielioppia sen sijaan, että hyödynnettäisiin kielenoppimiselle luontaisia menetelmiä. Ikäkaudesta riippumatta opetuksen painopisteen tulisi olla toiminnallisissa ja oppilaskeskeisissä menetelmissä, kielen suullisessa käytössä erilaisissa vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa mahdollisimman autenttisessa kontekstissa sekä kielessä yhteistoimintana ja merkitysten rakentajana osana oppilaitten omaa elämää.

Painopiste työtavoissa ja laaja-alaisen osaamisen kehittymisessä

Esi- ja alkuopetuksen kielenopetuksen konteksti on aivan erilainen kuin perusopetuksen ylemmillä luokilla. Oppiminen tapahtuu suullisen kielitaidon kehittymisen kautta ja toiminnallisia menetelmiä hyödyntäen: toistetaan, lauletaan, leikitään, lorutellaan, pelataan, esitetään, piirretään, tutkitaan ympäristöä, otetaan kuvia ja tehdään videoita. Varhennetun kielenopetuksen opetussuunnitelmassa painopisteen tulisi olla työtavoissa ja laaja-alaisen osaamisen kehittymisessä (erityisesti L1, L2, L4 ja L5).

Opetuksen pitäisi perustua eheyttävään lähestymistapaan ja kannustaa kielirikasteiseen opetukseen. Varsinaisten kielen oppimistuokioiden ohella kieltä harjoiteltaisiin koulupäivän aikana esim. tervehdittäessä, ruokaillessa ja hyvästellessä. Lisäksi kieltä harjoiteltaisiin eheyttävästi eri oppiaineissa, kuten matematiikassa, ympäristöopissa, liikunnallisissa leikeissä, musiikissa ja kuvataiteessa.

Voisiko tämä olla hetki, jolloin alkuopetuksen käytäntöjä muutettaisiin opetussuunnitelmatasolla eheyttävämpään suuntaan. Käytännössähän alkuopetus usein on jo nyt hyvin eheyttävää ja monialaisesti asioita tutkivaa.

Kielikasvatus kielitietoisessa yhteisössä

Koulua kielitietoisena yhteisönä, jolle on ominaista monikielisyys ja -kulttuurisuus, kuvataan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Kielikasvatus on kielitietoisuuteen ja monikielisyyteen kasvamista ja asia, joka nousee esiin kaikkien kieliaineiden opetussuunnitelmissa. Äidinkielen tavoitteena on 1. – 2. luokilla on ”kannustaa oppilasta kehittämään kielitietoisuuttaan ja … ohjata tekemään havaintoja puhutusta ja kirjoitetusta kielestä ...”. Sisältökuvauksessa ei kuitenkaan nosteta esiin eri kieliä ja kouluyhteisön mahdollista monikielisyyttä.

1. – 2. luokkien toisen kotimaisen ja vieraan kielen opetussuunnitelmissa kohdissa kielikasvatus sanotaan:

"Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja kannustaa käyttämään vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.”

Koska vain harvassa koulussa opiskellaan toista kotimaista tai vierasta kieltä 1. – 2. luokilla, tämä on todennäköisesti jäänyt  monissa kouluissa kokonaan opetuksen ulkopuolelle, niin tärkeää kuin se olisikin.

Opettaja yhdessä oppijana (co-learner)

Nyt, kun A1-kieli varhennetaan alkavaksi jo 1. luokan kevätlukukaudella (2020 alkaen), pitäisi opetussuunnitelmassa kiinnittää erityistä huomiota kielikasvatukseen ja antaa sille selkeät tavoitteet ja sisällöt. Tämä on uusi haaste oppilaitten lisäksi opettajille. Heille täytyy tarjota täydennyskoulutusta siitä, miten havainnoida, herättää kiinnostus ja rohkaista käyttämään eri kieliä. Siis ei vain yhtä kieltä (A1), vaan useita kieliä! Miten opettaja voi rohkaista oppilasta käyttämään vähäistäkin kielitaitoa, jos itse arkailee. Opettajan rooli luokassa muuttuu, kun hän muuttuu kaiken osaavasta asiantuntijasta yhdessä oppijaksi, kun opettaja pääsee jakamaan oppimisen ilon oppilaittensa kanssa ja/tai kun kaksi- tai monikielisestä oppilaasta tulee opettaja, joka opettaa paitsi luokkakavereitaan myös opettajaa.

Hieman mutkia oikoen ja yksinkertaistaen kielikasvatus esi- ja alkuopetuksessa voisi noudattaa seuraavanlaista oppimispolkua:

Niin, ja oikein ihanaa, aurinkoista ja rentouttavaa kesälomaa!

Porinaa, pöhinää ja paljon kikatusta

Yhdeksän kielenopetuksen varhentamiseen ja kehittämiseen vuoden ajan paneutunutta kärkihanketta esitteli työnsä tuloksia Pirkanmaan Kikatuksen kielitorilla. Oli upeaa nähdä ja kokea sellainen määrä innostusta ja iloa sekä aitoa ylpeyttä omasta työstä. Aivan turhaan me suomalaiset niin usein piilottelemme kynttiläämme vakan alla. Hyvästä työstä on lupa olla ylpeä ja onnistumisista iloita.

Hauskinta on kuitenkin jakaminen. On mahtavaa, kun muut ovat kiinnostuneita ideoistamme, kyselevät, kuuntelevat ja kyselevät lisää. Jokainen seudun hanke on hieman erilainen. Toisissa keskityttiin kielisuihkutuksiin ja eri kielten varhentamiseen. Toisissa kehiteltiin uusia toiminnallisia menetelmiä ja koko koulun toimintakulttuuria. Joissakin oli perustana kieli- ja kulttuurikasvatus. Mutta kaikille yhteistä oli aito innostus ja halu olla luomassa jotain uutta.

Virrat on uusi Pirkanmaan Kikatus -verkoston jäsenkunta, jossa alkaa kielenopetuksen varhennus ensi lukuvuonna. Sieltä mukaan tultiin peräti kuuden opettajan voimin hakemaan ideoita suunnitteluun ja toteutukseen. ”Nyt on niin paljon erilaisia vinkkejä ja materiaaleja, että täytyy oikein rauhassa istua miettimään, mitä kaikkia näistä voimme käyttää,” totesi hankkeen koordinaattori Heli Iso-Koivisto. ”Kiitos jakamisesta!” Niinhän se on. Toisten kokemuksista voi oppia paljon eikä samoja virheitä kannata kaikkien tehdä, kun kokemuksia vaihtamalla ne voi helposti välttää.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kaikki Pirkanmaan Kikatus -verkoston hankkeet jakavat osaamistaan myös netissä. Täältä blogista, yläpuolen sivupalkista pääsee kumppanikuntien omille sivuille, josta löytyy linkit kuntien materiaaleihin ja sivustoille peda.netiin tai omiin blogeihin. Osaamisen, kokemusten ja ideoiden jakaminen on ollut tämän verkoston yhteinen tavoite alusta alkaen.

Hanke-esittelyjen lisäksi mukana oli myös oppimateriaalikustantajia ja Sukol. Mutta hauskin vieras oli varmaan kaikkien mielestä Tampereelle kasvatus- ja opetustoimeen kotiutunut Elias-robotti, joka saapui kikattajaopettaja Nina Pirttinokan seuralaisena. Elias, tanssi ja keikutteli lanteitaan ihan Tom Jonesin tapaan Sex Bomb -kappaleen tahdissa. Hän (vai se?) jutteli englanniksi, vastaili ja kyseli. Ei Eliaksesta voi olla pitämättä.

Kikatuksen kielitorille tultiin myös pitemmän matkan takaa: ainakin Turusta, Hyvinkäältä ja Kokemäeltä. Ja jo seuraavana päivänä kyseltiin somessa, että milloin järjestätte tällaisen tapahtuman uudestaan, kun nyt jäivät kevätkiireiden vuoksi tiedotteet huomaamatta.

Ensi keväänä tempaistaan uudestaan! Ilman muuta. Oli niin hieno tunnelma ja voimaannuttava kokemus.

Kikatuksen kielitori - kielenopetuksen varhennus- ja kehittämisideoita esittelyssä!

Ohjelman tulostettava pdf-versio täällä: http://www.orivedenkoulut.net/tiedostot/2018/Pirkanmaan-Kikatus-kielitori-ohjelma.pdf (avautuu parhaiten Chromessa tai Mozillassa)

Tarinallisuus ja pelillisyys varhaisen oppimisen tukena

Varhaista kieltenopetusta kaikkialla -koulutuspäivä Tampereella kokosi mukaan lähes 50 opettajaa (= kielten-, luokan, esi- tai vaka opettajaa), jotka olivat kiinnostuneita pelillisyyden, digitaalisuuden ja tarinallisuuden hyödyntämisestä varhaisessa kieltenopetuksessa.

Päivän aluksi Juha Jalkanen Jyväskylän yliopiston Kielikampukselta taustoitti päivän teemaa valottamalla oppimistapahtumaa eri näkökulmista.

Varhaisessa kieltenoppimisessa on tärkeää oppia havaitsemaan kieliä, miten ja missä ne toimivat ja minkälaisia tehtäviä niillä on arjen eri tilanteissa ja paikoissa (kielikasvatus). Kielen oppimisen merkityksellisyys syntyy rajapinnoilla ulkomaailmaan. Kun kieliä opitaan, tehdään jatkuvasti kytköksiä äidinkieleen ja muihin kieliin sekä omiin havaintoihin ja kokemuksiin.

Koulutuspäivän tavoitteena oli kehittää ymmärrystä teknologioista tavoitteellisen toiminnan tukena ja opetella aktiviteettikokonaisuuksien rakentamisen perusteita ja merkitystä ryhmissä yhdessä tehden.

Pelillinen kielenoppimiskokonaisuus

Hyvä pelillinen kielenoppimiskokonaisuus sisältää ainakin liikkumista, pohtimista (älyllinen haaste), tuottamista ja käsillä tekemistä sekä eri aistien käyttöä. Parhaimmillaan siinä ylitetään oppiaineitten rajoja ja tuetaan laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Näin rakennetut aktiviteetit ovat usein itsessään eriyttäviä eli kaikki voivat osallistua omalla tasollaan ja omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Ne toteutetaan usein pari- tai ryhmätöinä, jolloin voi hyödyntää kunkin ryhmän jäsenen vahvuuksia ja vertaistukea.

Tarinallisuus pelin keskeisenä elementtinä kiinnittää pelin johonkin erityiseen ympäristöön ja antaa siihen liittyvän tavoitteen, joka voi olla jonkin ongelman ratkaiseminen tai hukassa/piilossa olevan asian etsiminen. Peli on siten selkeästi osallistava ja motivoiva toisin kuin pelkkä pelin suorittaminen (loppuun pääseminen) tai voittaminen.

Pelin muoto voi olla monenlainen. Se voi olla esimerkiksi lautapeli, työpiste- tai qr-koodiratatyyppinen tai pakohuone. Sen kesto voi olla yksi oppitunti tai se voi jatkua useiden oppituntien ajan.

Oppimiskokonaisuuden suunnitteluprosessia voi kuvata seuraavasti:

Linkki Juha Jalkasen esitykseen: https://goo.gl/Vc7NAx 

Omat pelit oppimisessa

Koulutuksen keskeisen sisällön muodosti oman pelin suunnittelu 5 – 6 hengen ryhmissä. Lyhyen alkuhämmennyksen jälkeen työhön ryhdyttiin innolla ja ilolla. Tulokset ovat kerrassaan upeita ja lähes valmiita toteutettaviksi.

Ryhmien tuotoksissa on hyödynnetty pelillisyyttä monin eri tavoin. Tehtiin avaruusmatka, etsittiin aarretta tai pääsisäismunia, pelastettiin Eurooppaan eksynyt opettaja jne. Joissakin peleissä hyödynnettiin paljon teknologiaa esim. QR-koodeja, ja joissakin vähemmän. Useimmissa peleissä mietittiin tehtävätyypit ja ohjeistukset siten, että myös pieni lukutaidoton kielenoppija voi osallistua. Silloin tehtävänannossa painottui suullisuus ja visuaalisuus. Yksi peli oli suunniteltu toteutettavaksi yhdessä kummioppilaan kanssa. Näin oppimisen tuki on aina mukana tarvittaessa.

Ryhmätöiden tuloksiin voitte tutustua täällä. Tiedoston lopussa on Siposen Ulpun tekemät lyhyet koosteet jokaisesta ryhmätyöstä ja vinkkejä muutamaan hyödylliseen verkkosivustoon: http://bit.ly/varkipelit 

Koulutuspäivän lopussa tutustuttiin tarinallisuutta hyödyntävään Storyline-menetelmään erityisesti varhennetun kieltenopetuksen näkökulmasta. Siitä lisää seuraavassa kirjoituksessa. :)

Varhaista kieltenopetusta kaikkialla

Jyväskylän yliopiston Kielikampus järjestää opettajien täydennyskoulutuspäivän yhdessä Pirkanmaan Kikatus -verkoston kanssa. Koulutus sopii kieltenopettajille sekä esi- ja luokanopettajille.

Aika: Perjantai 9.3. klo 9.30 – 15.30
Paikka: Monitoimitalo 13, Wivi Lönn-Sali, 4 krs. Satakunnan katu 13 (käynti Pellavatehtaankadun puolelta), Tampere
Hinta: Koulutus on Opetushallituksen kustantamaa maksutonta täydennyskoulutusta. Osallistujat vastaavat matka- ja ateriakuluista itse.
Ilmoittautuminen: http://bit.ly/jyu-ilmoittautuminen

Kielenoppimisen varhentamista tukeva koulutus antaa opettajille työkaluja kasvattaa kielitietoisia ja sitä kautta kielitaitoisia oppijoita. Millainen pedagogiikka tukee varhaista kielenoppimista? Miten monimediaisia toimintaympäristöjä voidaan hyödyntää varhaisessa kielenoppimisessa? Jyväskylän Yliopiston puolesta koulutuksesta vastaa kielikeskuksen pedagoginen johtaja Juha Jalkanen.

Ohjelma: 

9.15 – 9.30    Kahvi
9.30 - 9.40    Tervetuloa koulutukseen Pirkanmaan Kikatusverkoston puolesta
9.40 - 10.40   Digitaalisuus ja tarinallisuus opetuksen suunnittelussa – Juha Jalkanen
10.45 - 12.00   Oman oppimispelin suunnittelu - ryhmätyö – Juha Jalkanen
12.00 - 13.00 Lounastauko
13.00 - 13.45 Oppimispelien suunnittelu jatkuu
13.45 - 14.15 Ryhmätöiden yhteenveto
14.15 - 14.30 Kahvi
14.30 - 15.30 Tarinallisuutta hyödyntävän Storyline-oppimismenetelmän esittely – 
                       Esimerkkejä Storyline-oppimiskokonaisuuksista – Tiina Sarisalmi ja Elina Luoma

Ohjelma ladattavana ja tulostettavana pdf-tiedostona (avautuu parhaiten Chrome-selaimella)

Lisää Jyväskylän yliopiston opettajien täydennyskoulutuskokonaisuudesta: https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/kivi/yhteistyo/yhteiskunnallinen-vuorovaikutus/opettajien-taydennyskoulutus/varhaista-kielenoppimista-kaikkialla

Pirkanmaan Kikatus -verkosto: http://pirkanmaankikatus.blogspot.fi/

Lisätietoja: Tiina Sarisalmi, 040 1339192, tiina.sarisalmi(at)orivesi.fi

Kielikasvatusta ja Kikatus-kokemuksia

Pirkanmaan Kikatus -opettajat kokoontuivat toiseen koulutus- ja verkostoitumisiltapäivään marraskuun lopussa Tampereella. Tällä kertaa suurin osa oli jo aloittanut varhennetun kielenopetuksen ja muut kielikokeilut, joten aloitimme kokemuksia vertaillen ja vaihdellen.

Osallistujat kuvailivat yhdellä sanalla tunnelmiaan varhennetusta kieltenopetuksesta

Onnistumisia, haasteita ja ilonaiheita

Onnistumisia ja ilon aiheita oli paljon. Kun varhennettua kieltenopetusta kuvattiin yhdessä sanalla, oppimisen ilo nousi selvästi tärkeimmäksi. Oppilaiden ilo ja innostus oli lähes kaikille yhteinen kokemus. Se on ollut myös tarttuvaa. Oppilaiden ja opettajien innostuksen myötä, kielikasvatus ja kieltenopetus ovat levinneet muihinkin aineisiin ja muillekin luokille.

Tärkeää ja ilahduttavaa on ollut myös kieltenopettajien ja luokanopettajien lisääntynyt yhteistyö. Samanaikaisopettajuus koettiin erittäin hyväksi ratkaisuksi. Positiivinen yllätys oli myös se, miten paljon ja nopeasti lapset oppivat, vaikka oppimistavoitteet eivät ole kokeilussa keskeisellä sijalla.

Haasteitakin oltiin toki kohdattu. Kielenopettaja yksin isossa oudossa alkuopetuksen ryhmässä ilman luokanopettajaa, ei oikein toiminut. Samanaikaisopettajuuutta peräänkuulutettiin monelta taholta. Varhennetussa kielenopetuksessa tarvitaan esi- ja alkuopetuksen asiantuntijuutta ja oppilastuntemusta. Omat opettajat voivat myös vieraan kielen oppitunnin jälkeen viikon aikana kertailla sopivissa tilanteissa opittuja asioita, esimerkiksi tervehtiä aamuisin tai harjoitella laskemista vieraalla kielellä.

Miten jatkossa, kun hankerahoitus loppuu? - kyseltiin huolestuneina. Samanaikaisopettajuus on yksi mahdollinen ratkaisu myös tähän. Kun esi- tai luokanopettaja on pari vuotta mukana kokeilussa ja tuntisuunnitelmat ovat selkeät ja oppimateriaalit käytössä, hän saattaa ihan mielellään ottaa kopin ja jatkaa kielenopetusta monialaisena oppimiskokonaisuutena myös vastaisuudessa.

Kielikasvatus ja oppiaineiden yhteistyö

”Eri kielten havainnointi tukee lasten kielitietoisuutta sekä kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän laaja-alaisen osaamisen kehittymistä… Esiopetuksen tavoitteena on edistää lasten kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä vahvistaa heidän kiinnostustaan kieliin ja kulttuureihin…” (esiops s. 23)

Kahvittelun jälkeen pohdittiin kielikasvatuksen merkitystä lapsen kehitykselle. Miten antaa oppilaille mahdollisuuksia havainnoida eri kieliä ja vahvistaa heidän kiinnostustaan eri kieliin ja kulttuureihin? Minkälainen on kielitietoinen koulu, jossa jokainen opettaja on kielellinen malli ja kielen opettaja?

Erityisen tärkeää on tiedostaa, että hahmotamme maailmaa kielen välityksellä. Tarvitsemme kieltä voidaksemme oppia. Joskus opettaja ja oppilas puhuvat eri kieltä, vaikka äidinkieli olisikin yhteinen. Tällöin nousee konkreettisesti esille se, miten tärkeää kielitietoisuus on opetuksessa ja miten jokainen opettaja on myös opettamansa aineen kielen opettaja.

Koulussa ja opetuksessa vahvistetaan oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti. Myös tässä opettaja voi olla kielellinen malli, joka ei arkaile puhua vierasta kieltä, vaikka ei osaisikaan sitä täydellisesti.
Linkki allekirjoittaneen esitykseen: Kielikasvatus, kieltenopetus ja ops

Vinkkejä ja linkkejä kieli- ja kulttuurikasvatukseen

Lopuksi kokoonnuttiin ryhmiin eri opetettavien kielten mukaan. Ryhmissä vaihdeltiin vinkkejä eri kielten ja kulttuurien suihkutuksiin ja opetukseen. Pohdittiin erityisesti lapsia kiinnostavia satuja, tarinoita, taruhahmoja, lauluja, paikkoja ja kulttuuriperinteitä.

Tässä nähtiin tärkeänä kielen ja kulttuurin liittyminen toisiinsa. Kun kieli liittyy kiinnostavaan (autenttiseen) ympäristöön ja kulttuuriin, mielenkiinto sitä kohtaan kasvaa. Kieli ei ole pelkkä opeteltava merkitysjärjestelmä, vaan taito, joka avaa ovia uusiin maailmoihin. Myös uudet ystävät eri maista ja kulttuureista innostavat kielen opiskeluun. eTwinning tarjoaa ensimmäiset mahdollisuudet vieraan kielen käyttöön ja vuorovaikutukseen jo varhaiskasvatuksen kielisuihkuissa tai esiopetuksen varhennetussa kielenopetuksessa.

Ihan lopuksi vaihdettiin ideoita monikielisen ja -kulttuurisen joulun qr-koodiradan tekemiseen. Joulun alla voisimme tutustua eri maiden joululauluihin ja jouluperinteisiin sekä pelata pieniä pelejä tai tehdä pieniä tehtäviä kaikille oppilaille yhteisellä radalla, joka tuo esille ystävyyden sanomaa ja kuljettaa oppilaat iloisesti joulun tunnelmaan.

Linkki Oriveden kielipolku -opettajien suunitelemaan jouluaiheiseen englannin oppituntiin

Osaamisen jakamista parhaimmillaan

Yli 40 opettajaa osallistui ideoiden jakoon ryhmissä

Suuri joukko Pirkanmaan Kikatus-verkoston opettajia osallistui ensimmäiseen yhteiseen koulutus- ja verkostoitumisiltapäivään tiistaina 3.10. Mukana oli esiopettajia, luokanopettajia ja kieltenopettajia, jotka kaikki ovat mukana eri kuntien kielenopetuksen varhentamisessa ja kehittämisessä.

Osallistujat edustivat monenlaista asiantuntijuutta. Edustettuina olivat vahva kokemus esi- ja alkuopetuksen pedagogiikasta sekä monien eri kielten opettajia.

Päivän fokus oli toiminnallisessa oppimisessa, sen eri menetelmissä ja käytännön toteutuksessa. Lyhyissä johdatuksissa muistutettiin, että varhennetun kielenopetuksen tärkein tavoite on kasvattaa innokkaita ja motivoituneita, kielistä kiinnostuneita oppijoita.

Toiminnallisessa opetuksessa leikitään ja lauletaan, esitetään ja askarrellaan, pelataan ja liikutaan. On tärkeää, että opetuksessa käytetään koko kehoa ja kaikkia aisteja vaihtelevasti. Pienet oppijat eivät jaksa tehdä yhtä ja samaa kovin pitkiä aikoja, vaan opetustuokion (tai oppitunnin) tulisi koostua 5 – 6 erilaisesta vaiheesta.

Mitä leikkejä voi hyödyntää perheeseen liittyvän
sanaston opettelussa?

Esi- tai luokanopettajan ja kielenopettajan yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Olisi hienoa, jos varhennetun kieltenopetuksen tunnilla mukana olisivat molemmat. Joka tapauksessa esi- tai luokanopettajan tulisi olla hyvin perillä siitä, mitä kieltentunneilla opetellaan. Siten hän voi oppituntien välillä sopivissa tilanteissa kertailla opittua. Tämä tukisi vahvasti oppimista (ja muistamista) ja toimisi oppimista eheyttävänä elementtinä. Esi- ja alkuopetuksen vieraitten kielten sanat ja sanonnat, kuten tervehdykset, numerot, värit jne., sopivat hyvin kerrattaviksi monissa leikeissä ja peleissä sekä matematiikan, ympäristöopin tai äidinkielen tunneilla.

Tervehdyksiä voi harjoitella todella monin tavoin

Tärkein osa koulutusta oli Gallery Walk -ryhmätyö, jossa jaettiin osaamista, kokemuksia ja ideoita. Osallistujat kiersivät työpisteeltä toiselle jakaen sopivia leikkejä, lauluja tai muita toiminnallisen kielenopetuksen menetelmiä eri aihepiirien opettamiseen.

Tuloksena oli mahtava joukko (16 sivua) ideoita ja materiaalia, jotka riittävät pitkälle vaikka koko varhennetun kieltenopetuksen ajaksi ja joita voi hyödyntää myös ylemmillä luokilla. Materiaalin pääpaino oli englanninkielessä, mutta suurin osa ideoista on sovellettavissa mihin tahansa opetettavaan kieleen.

Alla linkkejä koulutuspäivän alun orientoiviin esityksiin. Walking Galleryn materiaalit laitetaan julkisesti jakoon pikkuhiljaa, kun niitä saadaan työstettyä.

Kikatus-verkosto pähkinänkuoressa: https://www.slideshare.net/tiinsari/kikatusverkosto-phkinnkuoressa

Alkuopetuksen pedagogiikkaa: http://bit.ly/2fQbfx8

Toiminnallisen kieltenopetuksen menetelmiä:

Toiminnallisen kieltenopetuksen menetelmiä from Tiina Sarisalmi

Mikä ihmeen Kikatus-verkosto?

Kikatus verkosto - lyhyt esittely from Tiina Sarisalmi