Kikatuksen kielitori - kielenopetuksen varhennus- ja kehittämisideoita esittelyssä!

Ohjelman tulostettava pdf-versio täällä: http://www.orivedenkoulut.net/tiedostot/2018/Pirkanmaan-Kikatus-kielitori-ohjelma.pdf (avautuu parhaiten Chromessa tai Mozillassa)

Kikatusta kerrakseen Lempäälässä

Eskareiden pajapäivät Ideaparkin PiiPoossa 

                         

Järjestimme 5.–6.4.2018 Ideaparkin Piipoossa kielipajat kaikille kunnan eskareille. Pajoissa kävi yhteensä lähes 400 lasta sekä heidän esiopettajansa ja ohjaajia. Näin jo syyslukukaudella alkanut tutustuminen vieraisiin kieliin ja kulttuureihin jatkui. Toiminnallisten pajojen pitäjiksi pyydettiin ulkopuolisia tahoja, jotta yhteistyö eri tahojen kanssa saisi hyvän alkusysäyksen. Ruotsin pajasta vastasi Pohjola-Norden ja englanninkielisestä pajasta Spoken Word Theatre Company. Saksan kielipajaa piti alkujaan tulla pitämään Goethe Instituutti, mutta he joutuivat valitettavasti perumaaan tulonsa. Lempääläinen ystäväni Jelina Järvinen onneksi pääsi paikalle ja hän suunnitteli kahden päivän varoitusajalla aivan hellyttävän saksapajan, jossa hän esiintyi tunteikkaana klovnina. Avuksi pääsin minä monikielisen kanan roolissa😂

Eskarit touhusivat jokaisessa pajassa puoli tuntia kerrallaan. Ruotsin kielipajassa tehtävänä oli askarrella juhannussalkoon seppele tai kukkanauha. Askartelun jälkeen salon ympärillä tanssittiin ja laulettiin ruotsiksi sammakkolaulua. Englannin pajassa opeteltiin kehonosia leikkien ja laulaen sekä harjoiteltiin kohteliasta tervehtimistä. Myös liikkumisverbit tulivat tutuiksi. Saksapajassa Jelino-klovnin kanssa laulettiin, leikittiin ja jumpattiin sekä hassuteltiin. Lapset viihdyttivät puolestaan klovnia jo aiemmin Kikatus-tuokioissa opitulla banaanilaululla.

Me kaikki Kikatus-tutorit iloitsimme siitä, miten hienosti lapset jaksoivat osallistua 1,5 tunnin ajan ja siitä, miten Kikatus on sekä esiopetusryhmissä että kodeissa otettu vastaan. Samalla viikolla avoinna olleeseen sähköiseen palautekyselyyn vastanneet lapset ja huoltajat ovat antaneet meille paljon kannustavaa, positiivista palautetta. Kikatus on huoltajien mukaan näkynyt myös kodeissa. Lapset ovat esim. lauleskelleet Kikatus-tuokioissa opittuja lauluja. Ensi lukuvuonna Kikatus saa jatkoa alkuopetuksessa ja myös kolmansilla luokilla, jos jatkohankeraha myönnetään. Englantiakin varhennetaan. Tulevana tiistaina esittelemme koululautakunnalle toimintaamme.

Keväiset terveiset Lempäälästä monikieliseltä kanalta ja Kikatus-työryhmältä!

Iltapäivä Lempäälän esiopettajien kanssa 22.3.2018

Lempäälän Kiaktus-tutorit pitivät keskustelu- ja pajailtapäivän esiopettajien kanssa 22.3. Lempäälän Ehtookodolla.

Tilaisuudessa keskusteltiin lukuvuoden aikana toteutetusta Kikatuksesta, jaettiin ja saatiin uusia toteutusideoita kolmessa pajassa. Opettajat myös vastasivat sähköiseen seurantakyselyyn, jossa kartoitettiin kokemuksia ja kehitysideoita.

Kaksituntinen oli erittäin antoisa ja niin intensiivinen, että valokuvaaminen ihan unohtui:) Pääsääntöisesti tähänastiset kokemukset kieli- ja kulttuurikasvatuksesta olivat positiivisia. Joskus eskariryhmässä on kuitenkin niin paljon haasteita, että Kikatusta on vaikea toteuttaa olemassaolevan tuntikehyksen puitteissa. Lasten kielelliset vaikeudet saattavat myös estää tutustumisen useampaan vieraaseen kieleen.

Kiitos kaikille esiopettajille!

t. Kikatus-työryhmä

Tarinallisuus ja pelillisyys varhaisen oppimisen tukena

Varhaista kieltenopetusta kaikkialla -koulutuspäivä Tampereella kokosi mukaan lähes 50 opettajaa (= kielten-, luokan, esi- tai vaka opettajaa), jotka olivat kiinnostuneita pelillisyyden, digitaalisuuden ja tarinallisuuden hyödyntämisestä varhaisessa kieltenopetuksessa.

Päivän aluksi Juha Jalkanen Jyväskylän yliopiston Kielikampukselta taustoitti päivän teemaa valottamalla oppimistapahtumaa eri näkökulmista.

Varhaisessa kieltenoppimisessa on tärkeää oppia havaitsemaan kieliä, miten ja missä ne toimivat ja minkälaisia tehtäviä niillä on arjen eri tilanteissa ja paikoissa (kielikasvatus). Kielen oppimisen merkityksellisyys syntyy rajapinnoilla ulkomaailmaan. Kun kieliä opitaan, tehdään jatkuvasti kytköksiä äidinkieleen ja muihin kieliin sekä omiin havaintoihin ja kokemuksiin.

Koulutuspäivän tavoitteena oli kehittää ymmärrystä teknologioista tavoitteellisen toiminnan tukena ja opetella aktiviteettikokonaisuuksien rakentamisen perusteita ja merkitystä ryhmissä yhdessä tehden.

Pelillinen kielenoppimiskokonaisuus

Hyvä pelillinen kielenoppimiskokonaisuus sisältää ainakin liikkumista, pohtimista (älyllinen haaste), tuottamista ja käsillä tekemistä sekä eri aistien käyttöä. Parhaimmillaan siinä ylitetään oppiaineitten rajoja ja tuetaan laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Näin rakennetut aktiviteetit ovat usein itsessään eriyttäviä eli kaikki voivat osallistua omalla tasollaan ja omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Ne toteutetaan usein pari- tai ryhmätöinä, jolloin voi hyödyntää kunkin ryhmän jäsenen vahvuuksia ja vertaistukea.

Tarinallisuus pelin keskeisenä elementtinä kiinnittää pelin johonkin erityiseen ympäristöön ja antaa siihen liittyvän tavoitteen, joka voi olla jonkin ongelman ratkaiseminen tai hukassa/piilossa olevan asian etsiminen. Peli on siten selkeästi osallistava ja motivoiva toisin kuin pelkkä pelin suorittaminen (loppuun pääseminen) tai voittaminen.

Pelin muoto voi olla monenlainen. Se voi olla esimerkiksi lautapeli, työpiste- tai qr-koodiratatyyppinen tai pakohuone. Sen kesto voi olla yksi oppitunti tai se voi jatkua useiden oppituntien ajan.

Oppimiskokonaisuuden suunnitteluprosessia voi kuvata seuraavasti:

Linkki Juha Jalkasen esitykseen: https://goo.gl/Vc7NAx 

Omat pelit oppimisessa

Koulutuksen keskeisen sisällön muodosti oman pelin suunnittelu 5 – 6 hengen ryhmissä. Lyhyen alkuhämmennyksen jälkeen työhön ryhdyttiin innolla ja ilolla. Tulokset ovat kerrassaan upeita ja lähes valmiita toteutettaviksi.

Ryhmien tuotoksissa on hyödynnetty pelillisyyttä monin eri tavoin. Tehtiin avaruusmatka, etsittiin aarretta tai pääsisäismunia, pelastettiin Eurooppaan eksynyt opettaja jne. Joissakin peleissä hyödynnettiin paljon teknologiaa esim. QR-koodeja, ja joissakin vähemmän. Useimmissa peleissä mietittiin tehtävätyypit ja ohjeistukset siten, että myös pieni lukutaidoton kielenoppija voi osallistua. Silloin tehtävänannossa painottui suullisuus ja visuaalisuus. Yksi peli oli suunniteltu toteutettavaksi yhdessä kummioppilaan kanssa. Näin oppimisen tuki on aina mukana tarvittaessa.

Ryhmätöiden tuloksiin voitte tutustua täällä. Tiedoston lopussa on Siposen Ulpun tekemät lyhyet koosteet jokaisesta ryhmätyöstä ja vinkkejä muutamaan hyödylliseen verkkosivustoon: http://bit.ly/varkipelit 

Koulutuspäivän lopussa tutustuttiin tarinallisuutta hyödyntävään Storyline-menetelmään erityisesti varhennetun kieltenopetuksen näkökulmasta. Siitä lisää seuraavassa kirjoituksessa. :)

Varhaista kieltenopetusta kaikkialla

Jyväskylän yliopiston Kielikampus järjestää opettajien täydennyskoulutuspäivän yhdessä Pirkanmaan Kikatus -verkoston kanssa. Koulutus sopii kieltenopettajille sekä esi- ja luokanopettajille.

Aika: Perjantai 9.3. klo 9.30 – 15.30
Paikka: Monitoimitalo 13, Wivi Lönn-Sali, 4 krs. Satakunnan katu 13 (käynti Pellavatehtaankadun puolelta), Tampere
Hinta: Koulutus on Opetushallituksen kustantamaa maksutonta täydennyskoulutusta. Osallistujat vastaavat matka- ja ateriakuluista itse.
Ilmoittautuminen: http://bit.ly/jyu-ilmoittautuminen

Kielenoppimisen varhentamista tukeva koulutus antaa opettajille työkaluja kasvattaa kielitietoisia ja sitä kautta kielitaitoisia oppijoita. Millainen pedagogiikka tukee varhaista kielenoppimista? Miten monimediaisia toimintaympäristöjä voidaan hyödyntää varhaisessa kielenoppimisessa? Jyväskylän Yliopiston puolesta koulutuksesta vastaa kielikeskuksen pedagoginen johtaja Juha Jalkanen.

Ohjelma: 

9.15 – 9.30    Kahvi
9.30 - 9.40    Tervetuloa koulutukseen Pirkanmaan Kikatusverkoston puolesta
9.40 - 10.40   Digitaalisuus ja tarinallisuus opetuksen suunnittelussa – Juha Jalkanen
10.45 - 12.00   Oman oppimispelin suunnittelu - ryhmätyö – Juha Jalkanen
12.00 - 13.00 Lounastauko
13.00 - 13.45 Oppimispelien suunnittelu jatkuu
13.45 - 14.15 Ryhmätöiden yhteenveto
14.15 - 14.30 Kahvi
14.30 - 15.30 Tarinallisuutta hyödyntävän Storyline-oppimismenetelmän esittely – 
                       Esimerkkejä Storyline-oppimiskokonaisuuksista – Tiina Sarisalmi ja Elina Luoma

Ohjelma ladattavana ja tulostettavana pdf-tiedostona (avautuu parhaiten Chrome-selaimella)

Lisää Jyväskylän yliopiston opettajien täydennyskoulutuskokonaisuudesta: https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/kivi/yhteistyo/yhteiskunnallinen-vuorovaikutus/opettajien-taydennyskoulutus/varhaista-kielenoppimista-kaikkialla

Pirkanmaan Kikatus -verkosto: http://pirkanmaankikatus.blogspot.fi/

Lisätietoja: Tiina Sarisalmi, 040 1339192, tiina.sarisalmi(at)orivesi.fi

Kikatus käyntiin Akaassa Kansainvälisellä Joulutorilla 20.12.2017

Joulutori järjestettiin Hirvialhon koulun pihamaalla ja aulatiloissa juuri ennen joululomaa. Ohjelmaa ja myyntipöytiä saapui katsomaan mukavasti oppilaita, opettajia ja heidän vanhempiaan. Järjestelyihin osallistuivat halukkaat luokat, opettajat ja oppilaat, vanhempainyhdistys sekä tukioppilaat.

Illan aikana torilla saatiin kuulla joululauluja, ostaa jouluisia tuotteita, seurata Lucia-kulkuetta ja leikkiä ja askarrella tukioppilaiden kanssa. Kikatuksen hengessä ohjelma oli kansainvälistä ja jouluakin toivotettiin monella eri kielellä.

Muutama resepti varhaiseen kielenopetukseen

Helsingin Yliopiston (HY+) järjestämässä Varhennettu kielenopetus – pedagogisia malleja kielenopetukseen -koulutuskokonaisuudessa, meillä oli ilo kuulla kasvatustieteen professori Minna Huotilaisen esitys ”Varhennettu kielenopetus aivotutkimuksen näkökulmasta”.

Ensi kuulemalta otsikko ei hirveästi sytyttänyt, mutta aihe osoittautui tavattoman mielenkiintoiseksi ja lisäsi paljon ymmärrystä nimenomaan pienten lasten kielenoppimisesta ja tietoa siitä, miten eri aivotutkimuksen tuloksia kannattaa soveltaa vieraan kielen opettamiseen. Seuraavassa Huotilaisen esitykseen ja tutkimustuloksiin perustuvia havaintoja ja ohjeita.

Lapsen äännekartan kehittyminen 

Äidinkielen äännekartta syntyy lapsilla 6 kk ikäisinä. Äännekartan kehitys ja lukkiutumisikä on yksilöllinen, osin geneettinen ja voimakkaasti ympäristön altisteiden määrittämä. 10 ikävuoteen mennessä äännekartta yleensä lukkiutuu ja uusien äänteiden oppiminen alkaa olla todella vaikeaa.

Tämän vuoksi olisi tärkeää, että lapsi altistuisi vieraille kielille jo mahdollisimman pian sen jälkeen, kun äidinkielen äännekartta on syntynyt, normaalisti 3 ikävuoteen mennessä. Äännekartaltaan suomenkieltä muistuttavia kieliä kuten viro, suomenruotsi, italia ja espanja on helppo oppia myös aikuisena. Lapsi kannattaa siis altistaa kielille, joiden äännekartta poikkeaa suomesta kuten ranska, kiina tai venäjä.

Vieraan kielen äännekartta alkaa muodostua 6 kk altistumisen jälkeen. Tällöin lapsi alkaa erottaa vieraan kielen äänteitä, usein toistuvia sanoja ja sanayhdistelmiä. Äännekartta on kielen oppimiselle välttämätön.

Tässä siis syy, miksi joillekin ihmisille joidenkin äänteiden (v – f, g – k, v – w jne.) erottaminen ja siten tuottaminen on lähes mahdotonta. Äännekartta on ehtinyt lukkiutua ennen kuin henkilö on altistunut ko. äänteille.

Altistaminen leikkimällä ja laulamalla

Tehokkain tapa altistaa vieraalle kielelle on leikkimällä ja laulamalla. Laulamisesta tekee tehokasta runsas toisto, hitaus ja lauseiden toistuminen samanlaisina. Laulaminen opettaa lausumista paremmin kuin puhuminen. Altistamisessa ja äännekartan muotoutumisessa puhuminen hitaasti ja mahdollisimman selkeästi on hyödyllistä (tämä koskee myös äidinkieltä).

Äännekartan muodostumisen kannalta olisi tärkeää, että kielelle altistava henkilö olisi kohdekieltä äidinkielenään puhuva henkilö. Näin äänteet rakentuisivat äännekarttaan mahdollisimman hyvin kohdekieltä vastaavina.

45 minuutin altistus viikossa koulussa tai päiväkodissa ei vaikuta kovin paljon. Altistusta pitäisi vahvistaa kotona, hoitopaikassa tai koulussa tietokonepelejä pelaamalla, videoita katsomalla ja lauluja kuuntelemalla niin, että altistusta tulisi lisäksi ainakin pari kertaa. Hyvä altistusmäärä on useita kertoja viikossa.

3-6-vuotiaille lapsille ei pidä “opettaa” vierasta kieltä. Kirjaimiin ja kirjoittamiseen lapsen pitäisi päästä tutustumaan vain äidinkielellään. Altistuskieleen liittyen ei tule keskustella kirjaimista, äänteistä tai kirjoittamisesta.

Äännekartta säilyy aikuisiälle saakka

Vieraalle kielelle altistaminen varhaiskasvatuksessa tai esi- ja alkuopetuksessa ei mene hukkaan. Jos lapselle on muodostunut vieraan kielen äännekartta, se säilyy aikuisikään saakka, vaikka lapsi ei vierasta kieltä opiskelisikaan. Hän unohtaa sanat, mutta kielen oppiminen aikuisiällä on paljon helpompaa, kun äännekartta on olemassa. Sanojen unohtamisesta huolimatta äännekartta joustavuus säilyy ja hyödyttää uusien kielien oppimista sekä erityisesti altistuskielen uudelleen oppimista.

Nykyään altistuskieltä voidaan pitää suhteellisen helposti yllä tietokonepelien, musiikin ja videoiden avulla, vaikka koululla ei olisi resursseja tarjota varsinaista opetusta kyseisessä kielessä.

Lapsen varhainen altistaminen vieraalle kielelle kehittää lapsen aivojen toimintaa ja helpottaa kielten (myöhempää) oppimista.

Jos kiinnostuit, lisää aiheesta löytyy Minna Huotilaisen ja Leeni Peltosen kirjasta Tunne aivosi